"Tuntuu, että heillä on jakomielitauti" – ministeri Kurvinen ihmettelee MTV:llä yliopistojen ristiriitaista viestiä koulutuksen laajentamisesta
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoo olevansa hyvin hämmentynyt EK:n, Akavan ja yliopistojen hallitusten yhteisestä kannanotosta, jossa vastustetaan korkeakoulutuksen hajauttamista.
Se allekirjoitti 10 yliopiston hallitusten puheenjohtajat.
– Samat korkeakoulut, joiden hallitusten puheenjohtajat panivat tämän oudon kannanoton, ovat pyytäneet uusia aloituspaikkoja. Eli tuntuu, että heillä on jakomielitauti. Tuntuu siltä, että illalla he ovat sitä mieltä, että lisää koulutusta ja aamulla he ovat eri mieltä, Kurvinen sanoo MTV:n Uutisaamussa.
Kurvinen korostaa, että yksikään korkeakoulu ei joudu väkisin kouluttamaan ketään, mutta ne ovat itse viestineet haluavansa lisää koulutusvastuita.
– Minulla on noin 30 koulutusvastuuhakemusta pöydällä, Kurvinen kertoo.
– Tämä on todella hämmentävää ja outoa, ja toivoisin että nämä yliopistot kertoisivat avoimesti, mitä ne todella haluavat.
Kurvinen toteaa, että kannanoton on allekirjoittanut muun muassa Åbo Akademin hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.
– Wilhelmssonilta haluaisin kysyä, pitääkö minun hylätä Åbo Akademin hakemus uudesta juristikoulutuksesta?
Kurvinen myös kysyy, hylkääkö hän Itä-Suomen yliopiston diplomi-insinöörikoulutushakemuksen, kun sen hallituksen puheenjohtaja vastustaa kannanotossa koulutuksen laajentamista.
Kurvinen sanoo uskovansa, että tosiasiassa on kyse siitä, että EK, Akava ja yliopistoja on lähtenyt kokoomuksen oppositiopolitiikan välineiksi.
– Kokoomus on ajanut nyt parikymmentä vuotta äärimmäisen keskittävää koulutuspolitiikkaa. Nyt kokoomusvaikuttajille näyttää olevan ikävä tilanne se, että keskusta on muuttanut tämän linjan. Meillähän on 10 000 aloituspaikkaa jo nyt otettu käyttöön.
Kurvinen korostaa MTV:llä, että korkeakoulujen profiloituminen ja erikoistuminen kelpaa hänelle hyvin, mutta se on eri asia kuin keskittäminen.
– Nythän on viimeiset 10–15 vuotta ideologisesti keskitetty korkeakoulujärjestelmää ja lopetettu sivupisteitä.
– Näin ei ole, että vain pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja parissa keskuksessa Suomessa voisi olla laadukasta tutkimusta ja opetusta.
Kurvisen mielestä EK:n Akavan ja yliopistojen kannanotto ei käy yksiin sen kanssa, että hän kuulee jatkuvasti maakunnista viestiä osaajapulasta.
– Eikä se kyllä vastaa sitä viestiä, mitä olen saanut vaikkapa korkeakoulujen rehtoreilta tällä viikolla. Ehkäpä yliopistoissakin olisi pieni pelisääntökeskustelun paikka ainakin osittain hallitusten ja rehtoreiden kanssa.
Tiede- ja kulttuuriministeri kysyykin EK:n toimitusjohtajalta Jyri Häkämieheltä ja Akavan puheenjohtajalta Sture Fjäderiltä, mitä ne sanoisivat osaajapulasta jäsenilleen maakunnissa.
– Minusta on erikoista, että Akavan ja EK:n johto puhuu eri kieltä kuin heidän kenttäväkensä.
Häkämies kommentoi MTV:n Uutisaamussa puhelimitse, että raha on rajallista, jolloin lähtökohta on se, että toiminnan kehittäminen perustuu nykyiseen korkeakouluverkkoon ja siihen, että kukin löytää oman vahvuutensa.
– Jos sitä lähdetään kovasti laajentamaan ja hajauttamaan, niin silloin jaetaan nykyisiä resursseja uudelleen, Häkämies sanoo.
Kurvinen kehottaa Häkämiestä maakuntakierrokselle Etelärannasta.
– Koska kun minä tapaan teollisuuden edustajia monta kertaa joka viikko, he sanovat, että heillä ei ole riittävästi osaajia.
– Itä-Suomessa EK:n jäsenet eivät saa diplomi-insinöörejä. Miten sitä hoidetaan, ellei saa laajentaa koulutusta?
Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoo myös puhelimitse Uutisaamussa, että Kurvisen puheet korkeakoulupolitiikan täyskäännöksestä ihmetyttivät, koska hallitusneuvotteluissa sovittiin lähinnä työrauhasta korkeakouluille.
– En aio pakottaa korkeakouluja kouluttamaan lisää, Kurvinen sanoo.
– Korkeakoulut itse pyytävät uusia aloituspaikkoja, ja tämähän tekee tästä tilanteesta niin hämmentävän.
