Keskustan Savola: Pohjoismaisesta puolustusteollisesta yhteistyöstä entistä vahvempi puolustuksen kivijalka

Eduskunnan Nato-valtuuskunnan jäsen ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) katsoo, että pohjoismaisen puolustusteollisen yhteistyön tulisi olla jatkossa entistä vahvempi kivijalka Suomen puolustuspolitiikassa.

Savola tapasi keskiviikkona ja torstaina liittolaismaiden parlamenttien Nato-valtuuskuntia, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien johtoa sekä puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden edustajia Tukholmassa ja Oslossa.

Matkallaan Savola kävi keskusteluja muun muassa pohjoismaisen puolustusteollisuuden ja yhteisten puolustusmateriaalihankintojen näkymistä.

Ruotsi ja Norja ovat nostamassa puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta vähintään kolmeen prosenttiin, riippuen Naton kesäkuussa pidettävän Haagin huippukokouksen linjauksista. Maat ovat tekemässä tuntuvia satsauksia muun muassa sukellusvene- ja fregattihankkeisiin.

Savola huomauttaa, että suomalaisen puolustusteollisuusosaamisen kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja viimeistään Nato-jäsenyyden myötä yhteishankintojen tekeminen muun muassa Ruotsin ja Norjan kanssa on mutkatonta ja täynnä mahdollisuuksia.

Materiaalihankintojen ja puolustusyhteistyön lisäksi Norjan ja Ruotsin kansanedustajat avasivat Savolalle näkemyksiään Yhdysvalloista, uusien varusmiesten ja ammattisotilaiden rekrytoinnista ja ajankohtaisesta lainsäädäntötyöstä.

– Keskustelut Pohjoismaiden kollegojen kanssa vahvistivat käsitystäni siitä, että työvoiman saaminen puolustusvoimien tehtäviin on Suomessa jouhevaa, johtuen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvasta kestävästä ja onnistuneesta varusmieskoulutusperinteestä. Suomen maanpuolustustahtoa korkealla tasolla pitävistä perinteisistä kulmakivistä kannattaa pitää kiinni.