Keskustan Savola: Hallituspuolueet ovat vastuussa radan jatkosta – Suupohjan radan suunnittelumäärärahasta äänestettiin tänään eduskunnassa
Kansanedustaja Mikko Savolan (kesk.) tekemästä lisätalousarvioaloitteesta Suupohjan radan suunnittelun jatkamiseksi äänestettiin maanantaina eduskunnan täysistunnossa. Savola esitti hallituksen leikkaaman 4,99 miljoonan euron määrärahan palauttamista budjettiin ja radan suunnittelutyön jatkamista.
Savolan esitystä kannatti kansaedustaja Antti Kurvinen (kesk.) ja sen puolesta äänesti 19 kansanedustajaa keskustasta, SDP:sta ja vihreistä, Savola kertoo tiedotteessaan.
Vaasan vaalipiirin paikalla olleet hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät suunnittelumäärärahaa vastaan, Savola ihmettelee.
– Hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat yksiselitteisesti vastuussa Suupohjan radan tulevaisuudesta. Hallituksen leikkaama suunnittelumääräraha pohjautui yksipuolisesti yhden metsäyhtiön investointipäätökseen. Olen pettynyt, ettei hallitukselta löydy kykyä katsoa ratakysymystä kokonaisvaltaisemmin, Savola sanoo tiedotteessa.
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimiva Savola kertoo aikovansa jatkaa ”taistelua Suupohjan radan tulevaisuuden puolesta”. Maakuntaliiton edunvalvontatoimien lisäksi hän on kansanedustajana jättänyt alkuvaalikauden aikana talousarvioaloitteiden lisäksi kirjallisen kysymyksen radan jatkon turvaamisesta.
– Työtä Suupohjan radan puolesta tulee jatkaa. Minimivaatimus on nyt se, että rata pidetään liikennöitävässä kunnossa. Toivoisin vahvempaa edunvalvontatyötä myös vaalipiirin hallituspuolueiden edustajilta. Erityisesti liikenneministeri Lulu Ranteen puoluekollegoilta, sillä radan lopettamisen jälkeen on epätodennäköistä, että sitä enää koskaan uudelleenrakennettaisiin.
Savola muistuttaa edelleen, että Suupohjan radan säilyttämistä tukee kolme vahvaa seikkaa, jotka hallituksen ja liikenneministeri Ranteen tulee ottaa huomioon radan tulevaisuudesta linjatessaan.
– Ensiksi olemassa olevien investointien myötä on odotetavissa, että Kaskisten BCTMP-tehtaan tuottamaa massaa viedään vielä enemmän raaka-aineeksi muun muassa Metsä Boardin Husumin tehtaalle Ruotsiin.
– Toisen merkittävän ulottuvuuden Kaskisen syväsataman hyödyntämiselle luo Nato-jäsenyyden tuoma läntinen puolustusyhteistyö. Radan huoltovarmuuskäyttö kriisitilanteissa on varmistettava ja kuljetusyhteydet sisämaasta Pohjanlahdelle taattava.
Kolmanneksi Kaskisten satama säilytti viime vuonna kovalla työllä statuksensa yhtenä Euroopan TEN-T-satamista, Savola muistuttaa.
– Verkkoon kuuluvat satamat saavat paremmin esimerkiksi EU:n rahaa investointeihin. Statuksen on toisaalta sanottu edellyttävän sitä, että satamaan johtaa junarata. Radan lopettamisella hallitus siis riskeeraa myös Kaskisten syväsataman TEN-T -statuksen.
– Näiden kolmen pointin perusteella liikennemahdollisuudet raiteilla Kaskisiin on pidettävä kunnossa, Savola päättää.