Keskustan Kurvinen varoittaa eristämästä perussuomalaisia: "Suomalaisessa politiikassa kaikille on annettu tila ja arvo, aikanaan se annettiin kommunisteillekin"
Liikettä ulkokentälle! Helppojakin palloja menee läpi, kun pelaajat seisovat!
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen, 31, ohjeistaa keskustalaisia kuin eteläpohjalainen pesäpalloilijoita.
Hän tehostaa sanomaansa huitomalla käsillään ja korottamalla ääntään eduskunnan kokoushuoneessa.
– Oppositio lyö tänäänkin, Kurvinen muistuttaa.
Haastattelupäivänä Kurvisen kotipaikkakunnan Kauhavan naapurista Seinäjoelta kotoisin oleva entinen veturinkuljettaja Harry Wallin (sd.) lukee eduskunnassa välikysymyksen raideliikenteestä.
Kurvisen mielestä keskustan kenttä ja myös eduskuntaryhmä ovat nyt henkisessä kipsissä.
Suomea kiertäessään hän on kuullut pitkän linjan keskustalaisten huolen puolueen huonosta gallup-kannatuksesta.
Ihmiset eivät kuitenkaan useimmiten osaa sen kummemmin eritellä, mitä keskusta olisi tehnyt väärin. He ovat onnellisia taloustilanteen paranemisesta.
Sehän oli keskustan tavoite, Suomi kuntoon. Talouslukujen valossa tuo lupaus on lunastettu.
Kurvisen mielestä keskustalaiset kuitenkin kokevat, että politiikan tekeminen mennyt liian ministeriryhmävetoiseksi. Muut istuvat vaihtoaitiossa.
– Tekemisen ilo ja flow valitettavasti puuttuvat. Puolueen varapuheenjohtajana katson tietysti peiliin.
Tekemisen ilo ja flow valitettavasti puuttuvat.
Nyt on jo korkea aika saada liikettä aikaan, sitä Kurvinen ei voi kyllin korostaa.
– Kuntavaaliväsymyksestä on jo toivuttu. On taas aika ryhtyä tekemään perusjärjestötyötä.
Kurvinen kehottaa järjestämään tilaisuuksia kenttäkierroksella olevan uuden periaateohjelman ympärille ja tekemään paikallisia maakuntavaaliohjelmia. Hän kannustaa laittamaan retuperällä olevat kotisivut kuntoon ja luomaan viimein ne omat Facebook-sivut.
– Nyt on aika hoitaa perusasiat kuntoon, koska sieltä lähtee keskustan nousu, Kurvinen vakuuttaa.
– Nousu on aina lähtenyt kentältä ja yhdessä tekemisestä.
Kurvisen mielestä jokaisen keskustalaisen – aina puolueen puheenjohtajistosta yksittäisen paikallisyhdistyksen sihteeriin – pitää miettiä, mitä voisi tehdä puolueen menestyksen eteen.
– Presidentinvaalit on tietysti kiireisin projekti. Nyt pitää viedä Matin (Vanhanen) viestiä eteenpäin.
Viesti ei kuitenkaan kulje enää ainoastaan postiautolla. Ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa, ja keskustalaistenkin pitää olla siellä nykyistä enemmän, Kurvinen sanoo.
– Keskustalaiset tuovat vähiten omaa viestiään esiin somessa.
– Me keskustalaiset kirjoitamme kyllä huolellisia kolumneja, joissa kerromme takuueläkkeistä ja uusista työpaikoista. Mutta se ei mene enää niin, että Suomenmaa kertoo totuuden ja äänestäjät heräävät, hän virnistää.
Kurvisen mielestä keskustalaiset jäävät somessa armotta kokoomuksen ja vihreiden jalkoihin.
– Meillä ei vain ole sellaista kulttuuria, että toisimme hyviä tekojamme esiin ja haastaisimme kilpailijoita.
Kurvinen innostui teini-iässä sanomalehtien lukemisesta. Etelä-Pohjanmaalla ilmestyvän Ilkan päätoimittaja oli tuolloin Kari Hokkanen, pitkän linjan keskustavaikuttaja.
Hokkanen kehotti vastikään Suomenmaan blogissaan keskustaa kutsumaan perussuomalaiset, siniset ja kansalaispuolueen yhteistyökeskusteluun ja väläytti jopa jonkinlaista liittoa samoista alkiolaisista juurista ponnistaville puolueille.
Kurvinen leikitteli ”keskustalaisuuden eri variaatioiden” yhteiskannatuksella jo Hokkasta ennen Ilkan kolumnissaan.
Kurvisen mielestä Hokkasen ”akateeminen pohdiskelu” tyrmättiin liian hätäisesti.
Henkiset puhdistukset käynnistyvät keskustassa nopeasti, Kurvinen harmittelee. Hän kertoo oppineensa tämän jo keskustaopiskelijoita ja keskustanuoria johtaessaan. Leimakirves heilahtaa herkästi.
– Toivoisin puolueen sisäistä suvaitsevaisuutta.
– Ei kai ketään voi leimata rasistiksi, jos haluaa miettiä, mitä puolueiden yhteinen historia voisi tarkoittaa.
Toivoisin puolueen sisäistä suvaitsevaisuutta.
Helsingissä ja Uudellamaalla sitä on ehkä vaikea uskoa, mutta esimerkiksi Oulun, Vaasan ja Lapin vaalipiirissä monet miettivät, äänestäisivätkö keskustaa vai perussuomalaisia, Kurvinen sanoo.
Hän laskee niitä yhdistäväksi tekijäksi esimerkiksi halun kehittää koko Suomea.
Kurvinen pelkää, ettei yksikään neljästä puolueesta pääse hallitukseen, kun äänet jakautuvat niille kaikille.
– Sen jälkeen meillä on sinipunahallitus vihreillä täydennettynä. Siitä tulee todella kovaa kyytiä.
Kurvinen uskoo aluepolitiikan jäävän ratikkakiskojen alle saman tien. Pienempien paikkakuntien asukkaiden käsketään pakata laukut ja muuttaa isompiin kaupunkeihin, hän visioi synkkää tulevaisuutta.
– Olen äänestäjän kuluttajansuojan asialla, koska ihmiset eivät hahmota tätä. Siitä tulee ihan erilaista politiikkaa kuin äänestäjät toivoivat.
Kurvinen ei oikeasti usko, että puolueiden yhdistyminen voisi olla realismia tai järkevääkään.
Keskusteluyhteyden avaamista hän silti peräänkuuluttaa.
Perussuomalaiset ovat kuitenkin ajautuneet liian kauaksi keskustan arvomaailmasta Jussi Halla-ahon johdolla, hän näkee.
Kurvinen mainitsee puolueen varapuheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren sanoneen kyselytunnilla, että maahanmuuttajat aiheuttavat ongelmia isäntäkansalle.
– Isäntäkansa-retoriikka on suoraan toisen maailmansodan kumusta, keskusta ei voi hyväksyä sellaista.
Kurvinen kuitenkin korostaa, ettei perussuomalaisiakaan saa eristää.
– Suomalaisessa politiikassa kaikille on annettu tila ja arvo, aikanaan se annettiin kommunisteillekin.
Kurvinen toivoo vuoropuhelua etenkin sinisen tulevaisuuden kanssa.
– Jos siellä järjestöihmiset tai aktiivit ovat kiinnostuneita keskustasta, meillä pitäisi olla kynnys matalalla ja ovet auki.
Kurviselle on tulvinut huolestuneita viestejä etenkin kauhavalaisilta perheenäideiltä.
He kysyvät, onko Kauhava enää turvallinen paikka lapsille.
Syyskuun alussa turvapaikanhakijat ja kantasuomalaiset nuoret tappelivat Kauhavalla Alahärmän yläkoulussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin yhdeksäsluokkalaisen turvapaikanhakijaoppilaan repusta löydettiin puukko Kauhavan koulukeskuksessa.
Kurvinen kertoo ongelmien alkaneen vasta Turun puukkoiskujen jälkeen. Tunnelma jännittyi.
Kauhavan tapahtumien jälkeen Härmän lukion urheilukentällä järjestettiin turvapaikanhakijoita vastustanut mielenilmaus.
Kurvinen paheksuu tilaisuudessa pidettyjä puheita, joissa henki oli, että ihmisten pitää kohta ottaa oikeus omiin käsiinsä.
Hän sanoo niiden tuoneen mieleen kotiseudun historian ja Lapuan liikkeen.
Suomalaista laillista yhteiskuntajärjestystä haastetaan nyt enemmän kuin koskaan sitten sotien, Kurvinen sanoo.
Pitääkö poliisia totella, onko kansalaistottelemattomuus hyväksyttävää, voiko viranomaisiin luottaa, onko arki turvallista. Näitä monet pohtivat. Olemme taas perusasioiden äärellä.
Kurvinen näkee pakolaiskriisin hämmentäneen ihmisiä ja heidän oikeustajuaan, mutta toinen iso tekijä on internet.
Vaihtoehtoiset totuudet jylläävät nettikeskusteluissa ja valemedioissa.
– Siellä haastetaan koko suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ja luodaan anarkistista henkeä.
En ymmärrä sitä, että piilotellaan ihmisiä, joille turvapaikkastatus ei kuulu.
Kurvinen ei toisaalta ymmärrä myöskään kaikkien kirkon edustajien toimintaa pakolaiskriisin aikaan.
Osa linjasi, että kirkko voi suojella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.
Juristin koulutuksen saanut Kurvinen katsoo, ettei kukaan voi olla lain yläpuolella.
– Suomessa on hyvät maahanmuuttoviranomaiset ja maailman parhaita oikeuslaitoksia. En ymmärrä sitä, että piilotellaan ihmisiä, joille turvapaikkastatus ei kuulu.
Kurvinen näkee turvapaikkakeskustelussa kaksi ääripäätä, joista molemmat ovat ajautuneet vaarallisille vesille.
Lakia ja viranomaisia pitää kunnioittaa, hän painottaa. Ja jos laissa on epäkohtia, sitä pitää eduskunnassa muuttaa. Kurvista ei saisi kaduille hillumaan rajat auki eikä rajat kiinni -kyltin kanssa.
– Maalaisliitto-keskustalaiset ovat aina olleet sitä mieltä, että yhteiskuntaa pitää kehittää rauhanomaisesti, edustuksellisen demokratian pohjalta. Meidän pitäisi kiillottaa sitä perintöä rohkeammin.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 13.10. Lehden voi tilata täältä .