Keskustan Kemppi prässää hallitusta: Talousmetsät suljettava ennallistamisasetuksen ulkopuolelle – "Kello tikittää"
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi on tyytymätön ennallistamissuunnitelman valmisteluun.
Eduskunta hyväksyi äänestysten jälkeen kesäkuussa luonnonsuojelulain muutoksen, jossa säädetään Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelusta.
Kemppi muistuttaa, että keskustalaisten edustajien toimesta lakiin onnistuttiin lisäämään perustuslakivaliokunnan käsittelyn kautta hieman vahvempi omaisuudensuoja. Hallitus kuitenkin äänesti lain eteenpäin ilman eduskuntakäsittelyssä lisäksi esitettyjä turvalausekkeita.
– Siitä ollaan puoluerajojen ylitse yksimielisiä, että tämä on keskeneräinen esitys. Nyt tulisi uskaltaa johtaa kohti parempaa. Suomen pitäisi esittää komission suuntaan neuvotteluita kansallisten joustojen käytöstä talousmetsien kohdalla, Kemppi perää.
Keskustan varapuheenjohtaja alleviivaa, ettei ennallistamissuunnitelmaa voi jättää tällaisenaan.
– Kello tikittää, joten hallituksen tulisi kaivaa rohkeutta Suomen ja suomalaisten metsänomistajien edun puolustamiseksi.
Kemppi tivasi turhaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.) selvitystä ennallistamisasetuksen etenmisestä, kun eduskunta käsitteli keskustan maataloutta koskenutta välikysymystä keskiviikkona.
Näin ollen Kemppi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen yhdessä kahdeksan muun keskustalaisen edustajan kanssa.
Kempin mielestä talousmetsät tulisi sulkea kokonaan ennallistamisasetuksen ulkopuolelle, kun asetus on näin epäselvä.
– Suomalaisesta kauniista koivikosta ollaan tekemässä byrokratiaviidakko.
– Aikooko pääministeri ottaa tämän homman johtaakseen vai loppuuko vastuunkanto vaalien yli ja mustapekka jää seuraavan pääministerin syliin ilman aikaa neuvotella kansallisista joustoista, Kemppi ihmettelee.
Kemppi painottaa, että myös tietopuutteet tulisi paikata. Nykyisellään luontotyypin olemassaolo on helppo tunnistaa, mutta sen kunnon seuranta on vaikeaa. Hän peräänkuuluttaa myös vaikuttavuusarvioita, jotka ovat tällä hetkellä puutteellisia.
– On merkittävä heikennys, mikäli vapaaehtoinen suojelu muuttuu pakolliseksi. Valtio ei voi sanella paikallisista olosuhteista metsänomistajan yli. Etenkin, kun tosiasiallista tietoa asetuksen toimeenpanosta ja hintalapun kuittaajasta ei ole.
Kemppi on huomauttanut useasti, että edessä voi olla miljardien lasku.
– Tässä liikutaan ennennäkemättömässä suuruusluokassa. Jos valtio ei pysty kompensoimaan ennallistamista, niin maksut tulevat metsänomistajille. Vaarana on, että lopputuloksena puun saatavuus vaikeutuu ja edessä on metsäteollisuuden alasajo.