Keskustan Kalmari ja Kemppi: Missä viipyvät toimet suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseksi?
Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Hilkka Kemppi vetoavat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahiin sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simulaan, jotta suden kannanhoidollisen metsästys saataisiin nopeasti käyntiin.
Keskustaedustajat muistuttavat, että viime eduskuntakauden päätteeksi saatiin valmiiksi kannanhoidollisen metsästyksen oikeuspohjaa selventävä metsästyslain 41 a -pykälän muutos.
– Päätös syntyi hyvässä yhteisymmärryksessä. Nykyisten hallituspuolueidenkin edustajat olivat sitä hyväksymässä, he huomauttavat.
Kalmarin ja Kempin mukaan loppukesästä ja syksyn lähestyessä susihavainnot eri puolilla Suomea ovat lisääntyneet. Kesän aikana varttuneet pentueet alkavat liikkua entistä laajemmalla alueella. Samalla lisääntyvät susivahingot.
– Tilanne susialueilla on täysin kestämätön. Lukuisat saamamme yhteydenotot kertovat siitä, millaisen pelon ja stressin keskellä susialueiden ihmiset joutuvat jatkuvasti elämään. Kaikista varotoimista huolimatta susien hyökkäys saattaa tapahtua minä yönä tahansa. Aamulla herätessä lampaat on voitu raadella ja tappaa laitumelle tai koira on voinut kadota pihasta, Kalmari kuvaa.
Kalmari ja Kemppi korostavat, että suden kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi.
He huomauttavat, että sosiaalisten syiden huomioiminen on yksi kannanhoidollisen metsästyksen perusteista. Eduskunta on myös edellyttänyt, että suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan.
– Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten pihoihin, karja-aitauksiin ja lasten koulutielle, edustajat toteavat.
– Kannanhoidollinen metsästyksen aloittaminen on välttämätöntä, jotta suden ja ihmisen kestävä rinnakkaiselo on jatkossa mahdollista. Tarvittava lainsäädäntö on jo edellisen eduskunnan päätöksen myötä olemassa, mutta missä viipyvät hallituksen toimet kannanhoidollisen metsästyksen täytäntöönpanemiseksi?
