Keskustan Kalmari haluaa lainsäädäntöä susien poistamiseen
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari vaatii Orpon hallitukselta toimenpiteitä suurpetojen ja etenkin suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.
Kalmari toteaa, että uutiset ympäri Suomen kertovat, että suurpetotilanne on viime kesän ja kuluvan syksyn aikana pahentunut hälyttävästi. Suurpetovahinkojen korvaamiseen budjetoidut rahat, lähes 9 miljoonaa euroa, uhkaavat loppua tältä vuodelta.
– Viime eduskuntakaudella annettiin selvät sävelet kansalaisaloitteen mietinnön pohjalta siihen, että susien kannanhoidollinen metsästys pitää mahdollistaa. Ihmettelen, että lupia ei myönnetä, vaikka sudet tulevat pihapiireihin jo lähes kaikkialla Suomessa.
– Eduskunta myös edellytti, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen, Kalmari muistuttaa.
Tällä hetkellä Suomesta puuttuu lakiin kirjattu määritelmä suurpetojen suotuisalle suojelutasolle, Kalmari toteaa.
– Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsissa hallitus vähentää susien määrää reippaasti. Siellä hallitus ehdottaa suotuisan suojelutason viitearvon alentamista 300 yksilöstä 170 yksilöön, hän huomauttaa kannanotossaan.
– Tilanne on kohtuuton. Meillä Suomessa metsästyksen mahdollistamisen sijaan lapetaan rahaa Luken salaperäisten susitutkimusmallien kehittelyyn. Lopputulemana on, että susikantaa ei voi geneettisen monimuotoisuuden heikentymisen vuoksi pienentää, vaikka sudet aiheuttavat kohtuutonta haittaa niin metsästäjille, elinkeinonharjoittajille kuin susireviireillä asujille.
Eduskunnan tahto vahinkoperusteisten poikkeuslupien sujuvoittamisesta, valitusoikeuden rajoittamisesta vain paikallisille sekä niiden nopeasta käsittelystä ei vieläkään toteudu, keskustaedustaja harmittelee. Hän toteaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan viime huhtikuussa asettama suurpetotyöryhmä ei ole tähän mennessä kyennyt tuottamaan merkittäviä ehdotuksia.
Työryhmän toimikautta on jouduttu jatkamaan marraskuun loppuun.
– EU:ssa tapahtuva positiivinen kehitys suden suojelustatuksen lieventämiseksi antaa nyt selkänojaa uudelle kansalliselle lainsäädännölle. Susia tulee rajan yli koko ajan lisää ja pentueiden määrä kasvaa. Kun metsästys on jäissä, niin ihmisarkuus heikkenee nopeasti. Vuoden päästä saamme mahdollisesti jo ensimmäiset ihmisvahingot, Kalmari varoittaa.
Kalmarista tuntuu, että ministeri Sari Essayah (kd.) antaa korkeimman hallinto-oikeuden tahdon määrittää säätelyä. Kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset on siksi kirjattava lakiin.
– Meidän tulee omaksua Ruotsista malli, joka mahdollistaa susien vähentämisen, kun laissa määritelty tiheys toteutuu. Jos vastuuministeri ei saa lainsäädäntöä aikaiseksi, on maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja (Jenna) Simulalla (ps.) onneksi tekemäni valmis lakialoitepohja valmiina eduskunnan käsittelyä varten. Uskon eduskunnasta löytyvän tarvittavan tuen lain muuttamiseksi, valiokunnan varapuheenjohtaja Kalmari luottaa.