Keskustan ja vihreiden erimielisyydet "ei mikään salaisuus" – keskustaministeri muistuttaa riihiviikolla kokonaisuuksien hahmottamisen tärkeydestä

Politiikka

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa, että luonnonvara-alaa tulee katsoa kokonaisuutena, ei vain yksittäisten kapeikkojen kautta.

– Ministeriössä korostamme kestävän kehityksen kaikkia puolia, taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Virkakuntamme on hyvin ratkaisukeskeistä, ja sellaista arvostan.

– Myös keskustassa pyrimme aina katsomaan kaikkia kulmia. Välillä hallituskumppanimme katsovat vain yhtä kulmaa, eikä se ole kestävää yhteiskunnan kannalta, Leppä toteaa.

Ministeri puhui Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa tiistaina. Hänen mukaansa monta hyvää asiaa on saatu eteenpäin, mutta luonnonvara-alalla on myös vakavat vaikeutensa.

– Turpeen päästöoikeuden hinta on noussut lyhyellä ajalla, ja fossiilisten energialähteiden veronkorotuksestakin lähti hallitsematon kierre. Muutoksen on tapahduttava reilulla tavalla.

Leppä myöntää, että turve on noussut kiistakapulaksi hallituksessa. Hallituksen tavoite on puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä, ja myös turveala itse on todennut, että turvetuotannossa on nyt edessä energiakäytön alasajo, ja tarve on nimenomaan järkevälle ja oikeudenmukaiselle siirtymälle.

Siirtymän on oltava hallittu ja oikeudenmukainen, sillä alan toimijoilla on paljon pelissä investoinneissa ja elinkeinossa, Leppä katsoo. Energiakäytön hiljentyessä turpeella on kuitenkin sijansa edelleen kasvu- ja kuivikemateriaalina.

– Happamassa kuivikemateriaalissa bakteerit eivät elä, ja eläimet voivat hyvin. Vielä ei ole korvaavia materiaaleja. Kotimainen saatavuus on turvattava myös kasvuturpeessa. Erikoiskasvitiloilla turve on tärkeä kasvualusta ja vuosittain metsiin istutettavat 150–200 miljoonaa puuntainta ovat juuri turvepaakuissa.

Toinen ajankohtainen kysymys on valkoposkihanhi.

– Tarvitaan lupa ampua kohti. Se on tutkitusti ainoa toimiva keino torjua hanhia. Ne aiheuttavat totaalituhoa, eikä maalaisjärkeen kyllä mahdu, että lajia vielä suojellaan. Kun elinvoimainen laji on suojelulistalla, unionin säädösten pitäisi toimia nopeammin ja jouhevammin lajin poistamisessa listalta, Leppä terävöittää.

– Asia on nyt ympäristöministeriöllä. Olen sanonut mielipiteeni ja patistellut ympäristöministeriä ja ympäristöhallintoa toimimaan.

Luonnonvara-asiat vaikuttavat monella sektorilla ja koko yhteiskuntaan. Siksi maa- ja metsätalous- sekä ympäristöasioita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, Leppä tiivistää.

– Pelkkien kieltojen, suojelun ja asioiden jumittamisen tie ei ole kestävä. Tarvitaan näkoaloja riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

– Meillä on ministeriössä aivan yhtä kova kunnianhimo ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin vaikkapa ympäristöhallinnossa. Samalla haluamme nähdä asiat ratkaisukeskeisesti ja myös mahdollisuuksien kautta. Elinkeinoelämä tarvitsee eväitä toiminnalleen, ja sitä saadaan juuri hallinnon ratkaisukeskeisyydellä, Leppä sanoo.

Keskustalaisuuteen on aina kuulunut ratkaisuhakuisuus ja kokonaisvaltainen ajattelu, Leppä muistuttaa.

– Kysyin eräältä professorilta, millä termillä nykyään voisi kuvata talonpoikaista ajattelua. Hän sanoi viipymättä, että se on kestävä kehitys. Kaikkine näkökulmineen.

Kehysriihen ollessa käsillä Leppä ei yksilöi hallituksen sisäisiä kiistakapuloita tarkemmin, mutta toteaa, ettei ole mikään salaisuus, että esimerkiksi vihreiden ja keskustan välillä on erimielisyyksiä.

– Tämä puoliväliriihi ei ole mikä tahansa väliajan kokous. Sillä on suuri merkitys talouden, työllisyyden, investointien ja velkavakauden kannalta. Keskusta lähtee siitä, että ratkaisut ovat kokonaisvaltaisesti hyviä ja luovat näkymiä tulevaan.