Keskustan Eeva Kalli budjetista: Velka on tarvittu kriisien hoitoon, täsmätoimet eivät lisää pysyviä menoja
Keskustan eduskuntaryhmä torjuu oppositiopuolueiden hallitukselle osoittamat syytökset holtittomasta taloudenpidosta.
Keskustan ryhmäpuheen budjetin lähetekeskustelussa pitänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli muistutti, että velkaa on jouduttu ja joudutaan ottamaan, jotta suomalaiset ja Suomi selviytyvät ensin koronan, sitten sodan ja nyt hintojen nousun ja energiakriisin seurauksista.
– Päätökset ovat olleet oikeita ja niitä on tehty suurelta osin yhteistuumin opposition kanssa. Kokoomus, perussuomalaiset ja muut oppositiopuolueet ovat siis tukeneet tätä linjaa, Kalli näki.
Kalli muistutti, että ensi vuoden budjettiin sisältyvät suomalaisia tukevat päätökset ovat kertaluonteisia ja määräaikaisia täsmätoimia, eivätkä ne lisää valtion kuluja määräajan jälkeen.
– Myös tässä hallitus toimii oikein.
Kallin mukaan puolue- ja vaalipolitikoinnin sijaan pitää keskittyä yhdessä tasapainottamaan julkinen talous tulevina vuosina.
– Yhteiskunnallisesti kestävin ratkaisu talouden kuntoon laittamiseen on kasvu ja työpaikat. Realismia kuitenkin on, että myös säästöjä joudutaan tekemään.
Kalli muistutti, että hallitus tekee nyt 370 miljoonan euron pysyvät säästöt. Tulevaisuutta varten tarvitaan keskustan eduskuntaryhmän mielestä menokartoitus, jossa arvioidaan kaikki menot ja niiden tarpeellisuus.
Kalli muistutti, että ylimääräinen lapsilisä perheille ja sähkön arvonlisäveron alentaminen tuovat turvaa talveen tavallisille ihmisille.
– Jakeluvelvoitteen alentaminen on laskenut polttoaineiden pumppuhintaa. Korotetun työmatkavähennyksen jatkaminen auttaa heitä, jotka tarvitsevat omaa autoa töissä käymiseen.
Kallin mukaan budjetissa helpotetaan myös eri alojen yritysten työvoimapulaa toteuttamalla alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu ja korottamalla yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä.
– Erityistä huomiota pitää kiinnittää tuottavuuden parantamiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimesta tulee pysyvä ensi vuonna. Se osaltaan kannustaa yrityksiä luomaan uutta.
Kallin mukaan myös vahvaa aluepolitiikkaa tarvitaan, sillä keskittämisellä ei tueta kasvua ja työtä.
– Esimerkiksi budjettiin sisältyvä Itä-Suomen tukeminen ei ole keneltäkään pois. Suomi pärjää vain koko mitallaan, hän muistutti.