Keskustaedustajat: Poliittiset lakot eivät sovi demokraattiseen järjestelmään – Keskustalaista prosessinhoitajaa jurppii SAK:n tekemä vaalityö SDP:lle
Työtaistelukenttä kuumenee. SAK suunnittelee jatkotoimia, sillä hallituksen alkuviikosta esittämä lievennys irtisanomissuojan heikentämiseen ei sille kelvannut. Samaan aikaan EK on astunut ulos hiljaisuudestaan ehdottamaan poliittisten lakko-oikeuksien rajoittamista.
Voimalaitoksen prosessinhoitajana toimiva, keskustan puoluehallituksen varajäsen Ville Toivanen Enosta ei lämpene tälle idealle.
– Lakko-oikeutta ei tulisi rajata. Vaikuttaa siltä, että työnantajapuoli haluaisi riisua työntekijöiltä kaikki aseet, hän sanoo.
Samaan hengenvetoon Toivanen kuitenkin toivoo myös työntekijöiltä harkintaa oikeutensa käyttämiseen. Ihan kepein perustein siihen ei pitäisi lähteä.
Irtisanomissuojan heikentäminen on hänen mukaansa tosin sen verran iso asia, että ammattiyhdistysliikkeen on vähän pakkokin nousta puolustamaan omiaan.
– Irtisanomissuojaan kajoaminen ei ollut hallitukselta fiksu veto. Ennemmin pitäisi käyttää kaikkia muita keinoja pienten yrittäjien työllistämisen tukemiseen.
Toivanen ei kuitenkaan pidä hyvänä sitä, että ammattiyhdistysliikkeet puuttuvat valtakunnan politiikkaan. Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen tehtävä olisi hänen mielestään ajaa jäsentensä asioita eikä politikoida.
Eniten keskusta-aktiivia jurppii se, että koko käynnissä oleva prosessi sataa demarien laariin.
– Asetelma julkisuudessa on luotu sellaiseksi. SAK rakentaa demareille voittopolkua eduskuntavaaleihin.
Henkilökohtaisella tasolla tilanne on Toivaselle ristiriitainen. Työntekijöiden pitäisikin hänen mielestään voida itse päättää, osallistuvatko poliittiseen lakkoon vai ei.
– Kärsin ideologisesti siitä, että liiton päätöksellä saatan joutua osallistumaan tähän työtaisteluun.
Hän toivoo hartaasti, että asiassa päästäisiin neuvotteluratkaisuun.
– Omissa nurkissa kyräily ei johda eteenpäin. Tosin näyttää pahasti siltä, ettei nyt edes haluta neuvotella. Lakko ei joka tapauksessa ole kenenkään kannalta hyvä asia.
Keskustan kansanedustajat sen sijaan tarttuisivat väkevämminkin oikeuteen järjestää poliittinen lakko. Antti Rantakangas, Ari Torniainen ja Sirkka-Liisa Anttila pitävät syntynyttä tilannetta hyvin harmillisena.
– Poliittiset lakot sopivat huonosti demokraattiseen järjestelmään. Parlamentin ulkopuolinen taho ei saisi pyrkiä kansalaisten valitsemien edustajien päätöksiä. Se on iso periaatteellinen asia, Rantakangas huomauttaa.
Torniainen lisää, että lakko-ase kuuluu normaalisti työnantaja- ja työntekijäosapuolten välisiin kiistoihin, ei taisteluun hallituksen esityksiä vastaan.
– Kyllä meidän kannattaa harkita lakkojärjestelmän muuttamista. Se saattaisi parantaa kaikkien osapuolten keskinäisiä välejä, hän katsoo.
Rantakangas pahoittelee sitä, että julkisuudessa irtisanomissuojaa koskeva asia on kääntynyt päälaelleen. Kyseessä ei hänen mukaansa ole työntekijöiden sortaminen vaan nimenomaan työllisyystilanteen parantaminen.
– Pienissä yrityksissä jokainen työntekijä on avainhenkilö. Riski pärstäkertoimen vaikuttamisesta on siksi teoreettinen.
Rantakangas peräänkuuluttaakin kaikilta osapuolilta malttia ja halua viedä Suomen hyvää talouskehitystä eteenpäin.
– Tässä on vaaran aineksia siihen, että talouden kasvu hyytyy. Se koituu viime kädessä työntekijöiden ja kaikkien suomalaisten vahingoksi.
Kansalaiset ovat ottaneet kansanedustajiin yhteyttä asian tiimoilta. Anttilan mukaan moni pitää kohtuuttomana sitä, että lasku työmarkkinhässäkästä kaatuu lopulta ulkopuolisten maksettavaksi. Konkariedustajan mielestä onkin syytä pelätä, että suuret suomalaiset menestystarinat, kuten Uudenkaupungin autotehdas tai Turun telakka ajautuvat hankaluuksiin.
– Helposti mietitään, onko Suomi sellainen maa, jossa kannattaa yrittää. Tässä ollaan liikkeellä aika vakavilla asioilla.
Siksi hallituksen pitäisikin Anttilan mielestä saada porukka neuvottelupöytään ja asia ratkaistuksi pikaisesti.
– Seuraavaan lakkoaaltoon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, hän sanoo.
Samaa korostaa Ari Torniainen. Lakkoilu koituu kaikkien häviöksi.
– Kannatan ehdottomasti kolmikantaa. Siellä nämä asiat ratkaistaan.
Lähtökohta tilanteen purkamiseksi on Rantakankaan mielestä sikäli ongelmallinen, että SAK on lyönyt pöytään kaikki tai ei mitään -kortin.
Myös Anttila on erityisen pettynyt siihen, että ammattijärjestön vastaus jokaiseen ehdotukseen on: ei käy.
Jos hallitus taipuu SAK:n vaatimuksiin, Rantakangas pelkää demokratian pohjan murenevan. On vaikeaa löytää ulospääsytie, jossa kaikki osapuolet voisivat säilyttää kasvonsa.
– Toivon, että SDP tuntisi vastuunsa ja ottaisi sen sekä kulisseissa että julkisuudessa. Asioita on hoidettu erilaisilla kokoonpanoilla ennekin. Nyt kannattaisi välttää politikoinnin maksimointia.