Keskusta rummuttaa ihmisten toiveisiin perustuvaa aluepolitiikan uutta tulemista – Saarikko: Ohjelmamme saattaa olla aikaansa edellä, mutta unelmia pitää olla
Monipaikkaisuus on uusi käsite, mutta se on syntynyt ihmisten tarpeista – siitä elämän todellisuudesta, jonka mukaan monet suomalaiset jo elävät ja vielä useampi haluaisi elää, keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko linjaa.
– Lopulta sana on aika yksinkertainen ja selvää suomea, monta paikkaa, hän sanoo.
Keskusta esittää nyt uudistuksia, joilla yhä useammalle suomalaiselle mahdollistetaan vapaus valita opiskelu-, työ- ja asuinpaikkansa toiveidensa mukaan. Etätyön tekemisen mahdollisuudet ovat kaiken ytimessä.
Saarikon mukaan keskusta on havahtunut siihen, että viimeisten vuosien aikana ja korona-aikana pakonkin sanelemana suomalaisten toiveet ovat kääntyneet suuntaan, jossa nykymenolle kaivataan vaihtoehtoa.
– Joko pysyvämpää ratkaisua tiiviimmän luontosuhteen äärelle halvempien neliöiden kotiin tai niin, että omaa arkeaan pystyisi esimerkiksi etätyön mahdollistamana jakamaan sujuvammin kahdelle eri paikkakunnalle.
– Silloin kysymys on kuulunut, pysyvätkö julkiset palvelut ja hallinto ihmisten toiveiden ja muutosten perässä, Saarikko sanoi torstaina, kun keskusta julkisti monipaikkaisuusohjelmansa.
Valtion täytyy olla suunnannäyttäjä etätyön edistämisessä, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen sanoo.
Honkosen johdolla valmistellussa ohjelmassa todetaan, että valtion viroista tulee lähtökohtaisesti tehdä paikkariippumattomia. Saarikko nosti tämän esiin jo puhuessaan keskustan kuntavaalistartissa lauantaina.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa valtion virkaa voisi hoitaa vaikka Rovaniemeltä etäyhteyksin, Honkonen kertoo.
Hän sanoo, että etämoodiin siirtyminen on muuttanut suomalaisten elämää todella paljon, ja se on ollut ihmisten oma valinta.
– Olemme saaneet lukea lähes viikoittain mediasta juttuja, miten ihmiset ovat muuttaneet maalle, mökki- ja pientalokauppa ovat käyneet ennätyksellisen kuumina.
Honkonen sanoo, että keskustan tavoitteena on saada varmat ja nopeat nettiyhteydet kaikkialle Suomeen.
– Tämä tarkoittaa, että jo 2000-luvun alkupuolella keskustan johdolla asetettu tavoite kiinteistä nettiyhteyksistä pitää täyttää mahdollisimman nopeasti, jotta kaikkialle saadaan valokuituyhteyksien runkoverkot rakennettua. Siihen meidän tavoitteenamme on käyttää EU:n elpymisrahoitusta.
Verotusta tulee keskustan mukaan uudistaa etätyötä tukevaksi työhuonevähennyksellä. Työturvallisuus- ja työsuojelulaki vaatisivat myös päivittämistä.
– Työergonomiasta huolehtimista ei voi jättää vain työntekijän harteille.
Työnohjaus etätyössä on välttämätöntä, sillä siinä työn itsejohtaminen on vaativampaa kuin lähityössä, ohjelmassa todetaan.
Etätyötä tekevät kokevat yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähyyden etätyön suurimmaksi varjopuoleksi, eikä kaikilla ole kotona tai mökillä sopivia tiloja etätöiden tekemiseen. Siksi keskusta vaatii, että joka kunnassa tulee olla yhteiskäyttötiloja etätyöläisille.
Puolue haluaa houkutella etätyöntekijöitä Suomeen ulkomailtakin.
– Suomen turvallinen ja vakaa yhteiskunta, teknologiamyönteisyys, puhdas luonto ja väljyys houkuttelevat varsinkin teknologia-alalla etätyöskenteleviä muuttamaan Suomeen, puolue linjaa.
Keskusta tavoittelee lopulta monikuntalaisuutta, mutta suuren uudistuksen ensimmäinen askel voisi puolueen mukaan olla sähköinen e-kuntalaisuus, jonka avulla palvelujen käyttöä ja monipaikkaisten asukkaiden viihtymistä voidaan edistää tiedottamisella.
Keskusta esittää, että Suomeen perustetaan väestörekisterin
ylläpitämä monipaikkarekisteri, johon voi rekisteröidä kaikki ne osoitteet, joissa ihminen oleskelee säännöllisesti tai pidempiä aikoja kerrallaan.
– Monikuntalaisuus voi edellyttää perustuslain muuttamista, mutta keskusta on siihen valmis. Nykyinen lainsäädäntö on peräisin hevoskärryn aikakaudelta jolloin oltiin yhden kunnan kuntalaisia, Honkonen sanoo.
Kaikissa ammateissa etätyöskentely ei tietenkään onnistu. Heille keskusta tarjoaa väljempää elämää kasvukeskuksissa, Honkonen kertoo.
– Lähimetsää, kasvimaata ja uimarantaa. Haluamme muuttaa kaavoitusta väljempään suuntaan myös suurimmissa kaupungeissa.
Saarikko kertoo, että keskustassa on mietitty paljon monipaikkaisuuden ja väljemmän Suomen suhdetta puolueen perinteiseen kuvaan aluepolitiikasta.
– Keskustalle konkreettiset esitykset ja toimenpiteet monipaikkaisen, väljemmän Suomen edistämisestä eivät ole vastareaktio olemassaolevalle tutulle keskustalaiselle aluepolitiikalle, vaan ne ovat sen uusi muoto, ihmisistä lähtevä aluepolitiikka.
Saarikon mukaan puolueessa on aistittu, että muutos viriää ihmisten mielissä, joten totuttua aluepolitiikkaa on velvollisuus miettiä myös uudella tavalla.
– Se uusi tapa on ehkä kaikkein kiehtovin ja sisältää eniten mahdollisuuksia, koska se lähtee ihmisistä itsestään.
Keskustan viesti yhteiskuntapoliittisesta muutoksesta ja ajattelutavan muutoksesta on suuri, Saarikko toteaa.
– Digitalisaatio, se vaikealta ja etäiseltä tuntuva sana, tekee kotoisaksi ja mahdolliseksi aidosti paikasta riippumattoman elämän.
– Tämä ohjelmamme saattaa olla aikaansa edellä, se saattaa kuulostaa liian etäiseltä utopialta. Mutta itse olen lähtenyt politiikkaan sillä ajatuksella, että pitää olla linja, mutta pitää olla myös unelmia. Ja tämän kaltaisesta yhteiskunnasta keskusta on omat haaveensa rakentanut, ja niille haaveille laatinut konkretian toimenpideohjelmassa, Saarikko sanoo.
Keskustassa iloitaan parhaillaan myös siitä, että valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen näytti äskettäin vihreää valoa Norjan mallin mukaisten tukien kokeilulle harvaan asutuilla alueilla.
– Keskusta haluaa tähän tarttua, Saarikko sanoo.
Saarikon vastuulla ovat opintotukiasiat, ja hän kertoo, että opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään jo vimmatusti kokeilua opintolainahyvityksestä.
– Työvoimapulasta kärsivälle alueelle muuttava, sinne työhön sitoutunut vastavalmistunut korkeakoulutettu voisi saada opintolainastaan hyvityksen ikäänkuin osoittamalla yhteiskuntavastuullisuutta, sijoittamalla oman elämänsä ja työpanoksensa tällaisen seudun arjen tueksi, Saarikko toteaa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) edistää osaltaan etätyömahdollisuuksia Puolustusvoimissa.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa etätyötä voi tehdä noin 60 prosenttia Puolustusvoimien työntekijöistä nykyisen 40 prosentin osuuden sijaan.
Kaikkonen kirjoittaakin Facebookissa, että kirjoituskoneista on aikoja sitten siirrytty läppäreihin ja turvallisiin verkkoyhteyksiin, ja tämän pitää näkyä työn järjestämisessä.
– Ei työntekijälle makseta siitä, että hän on päivästä toiseen konttorilla, vaan siitä, että työt tulevat tehdyksi. Aika moni on kyllästynyt ruuhkiin ja pitkiin jokapäiväisiin työmatkoihin, haluaa asua lähempänä luontoa tai sukua, tai löytää enemmän aikaa perheelle. Tällaiset asiat voidaan mahdollistaa, kun työpaikoilla pelisäännöt muutetaan, nettiyhteydet laitetaan kuntoon koko maassa, ja katsotaan että perheen palvelut varmasti pelaavat myös silloin jos koteja on kaksi.