Keskusta mahdollistaisi hyvinvointialueiden velkasaneerauksen – "Alueiden määrä ei ole ongelman ydin"

Hyvinvointialueen velkasaneeraus, lisäaikaa alijäämien kattamiseen ja matkakulujen siirto Kelasta hyvinvointialueille. Muun muassa näillä keinoilla oppositiopuolue keskusta lähtisi korjaamaan hyvinvointialueiden rahoitusta.

Puolue julkaisi lauantaina ”sote-rahoituksen korjaussarjan”, jolla se haluaa kirittää Petteri Orpon (kok.) hallitusta pikaisiin toimiin hyvinvointialueiden taloudellisen eriytymisen pysäyttämiseksi.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa, että nykyinen rahoitusjärjestelmä ei ole ennustettava tai kannustava. Sitä ohjaavat liikaa asukasmäärän muutokset ja diagnoositiedot, ja hyvinvointialueet ovat talouspaineissa joutuneet ”paniikinomaisesti” karsimaan sote-lähipalveluja.

– Jos hyvinvointialueille ei anneta työrauhaa uudistua ja kehittää toimintatapoja, eikä rahoitusjärjestelmää korjata, alkavat kyllä myös sote-palvelut rapautua, mistä on jo valitettavia merkkejä näkyvissä, Kaikkonen sanoo.

Kuluvalla viikolla hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa asiantuntijat kehottivat pohtimaan alueiden määrää ja rakennetta. Kaikkonen ei suoraan vastaa kysymykseen, olisiko keskusta valmis vähentämään alueita.

– Meidän mielestämme ei pitäisi luoda mielikuvaa, että alueiden määrä olisi ongelman ydin. Jos keskitytään alueiden määrään, niin keskitytään kyllä väärään asiaan. Kahta aluetta yhdistämällä sairaat eivät muutu terveiksi tai mummot nuorene, Kaikkonen sanailee.

Puolueen linjapaperin mukaan hyvinvointialueiden karsiminen jopa lisäisi tehottomuutta ja kustannuksia, koska johtaminen ja päätöksenteko olisi silloin vaikeampaa.

Keskusta on kehitellyt lyhyen ja pitkän ajan reseptejä, joilla se uskoo pysäyttävänsä palveluiden rapautumisen ja parantavansa hyvinvointialueiden tuottavuutta. Kaikkosen mukaan keinot olisivat kustannusneutraaleja eivätkä vaatisi lisärahoitusta valtion budjetista.

Puolue ehdottaa muun muassa ”hyvinvointialueiden velkasaneerausta”. Sen ajatuksena on, että jos arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon, voidaan aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät antaa osittain anteeksi.

– Näin kannustettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia alueita talouden tervehdyttämiseen. Tällä hetkellä tilanne on muutamien alueiden kannalta äärimmäisen vaikea, että joku armon pilkahdus tässä tarvittaisiin, Kaikkonen sanoo.

Alijäämien kattamiseen annettua aikaa keskusta pidentäisi kahdella vuodella vuoden 2028 loppuun. Vastineeksi lisäajasta hyvinvointialueen pitäisi sitoutua kustannustason hillintään. Orpon hallitus on jo antanut lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta tämä ei Kaikkosen mukaan ole ollut riittävää.

Maakuntaveroon keskusta suhtautuu edelleen nihkeästi. Kaikkonen arvioi, että maakuntaveromalli olisi ”ongelmallinen, jopa mahdoton” toteuttaa.

Sote-palveluihin liittyvät matkakulut ja niihin käytettävän budjetin puolue siirtäisi Kelalta hyvinvointialueille. Tämä kannustaisi Kaikkosen mukaan alueita säilyttämään lähipalveluja, jotta matkakulut eivät kasvaisi.

– Hyvinvointialueille tulee antaa mahdollisuus vertailla päätösvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia kokonaisuudessaan. Tämä turvaisi soten lähipalveluja, Kaikkonen sanoo.

Muissa välittömästi tehtävissä korjausehdotuksissa luetellaan esimerkiksi diagnostiikkatiedon luotettavuuden parantaminen, jotta tarveperusteinen rahoitus jaettaisiin oikeudenmukaisesti pohjautuen yhtäläisiin tietoihin. Puolue kannustaisi hyvinvointialueita myös kehittämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja hankkimaan ulkopuolista rahoitusta.

Pidemmällä aikavälillä keskusta haluaisi uudistaa hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän kannustavammaksi.

– Uudistuksista koituvia kustannussäästöjä ei automaattisesti tulisi leikata niitä tehneen hyvinvointialueen rahoituksesta, Kaikkonen sanoo.

Puolue olisi valmis tarkastelemaan myös sairaaloiden välistä työnjakoa. Se arvioi tehtävää ”vaikeaksi, mutta välttämättömäksi”, jotta sote-ammattilaisia riittäisi tulevaisuudessakin ja kehittämistyö voisi painottua sote-lähipalvelujen vahvistamiseen.

Orpo kertoi aiemmin tällä viikolla antavansa eduskunnan kevään istuntokauden alussa pääministerin ilmoituksen, jossa linjataan vielä tämän kauden aikana tehtäviä ratkaisuja ja käynnistetään työtä kohti tulevia, isompia uudistuksia.

Kaikkosen puheessa vilahtavia tekoälyratkaisuja ja tuottavuuden parantamista on kuultu jo nykyhallituksen suusta. Hän myöntää itsekin, että linjaukset ovat osin yhteneviä. Erona on aikataulu.

– Ihmettelen, miksi tätä asiaa ei saatu jo tämän vuoden puolella liikkeelle. Toivon, että tämä on sitten ainakin ensimmäisten töiden joukossa, kun kevätistuntokausi alkaa. Ettei jäädä odottamaan, että puut ovat hiirenkorvilla.

Oppositiojohtaja toivoo, että asiaa valmisteltaisiin parlamentaarisesti yli puoluerajojen, sillä uudistettavaa jää myös ensi vaalikaudelle.

Lisätty linkki keskustan linjapaperiin 13.12. klo 19.39.