Keskusta haluaa vanhuspalvelulakiin velvoittavan hoitajamitoituksen – kokoomus ei kannata muutosta suositellusta 0,5:sta pakolliseen 0,7 hoitajaan

Vanhustenhoito

Keskusta haluaa muuttaa vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen suosituksen velvoittavaksi ja nostaa 0,5 hoitajan minimin 0,7:ään hoidettavaa kohden.

Puolue on muuttanut kantansa vuodesta 2012, jolloin 0,5 hoitajan suositus kirjattiin lakiin.

Perhe- ja peruspalvelumisteri Annika Saarikon (kesk.) mielestä 0,5 suositus ei ollut virhe, se on ohjannut vanhustyötä oikeaan suuntaa. Suositus ei ole kuitenkaan johtanut riittävän hyvään tulokseen.

– Politiikassa kuuluukin vaihtaa kantaa, jos havaitsee, etteivät asiat ole oikein, Saarikko sanoi puoleen perhepoliittisen linjauksen julkistamistilaisuudessa torstaina 31. tammikuuta.

– Mutta jos tämän haluaa muotoilla niin että keskusta on ollut väärässä tai muuttanut kantaa, otan mielelläni siitä syyt niskaani, jos se auttaa siinä, että asia saadaan kuntoon.

THL:n viimeisten tietojen mukaan toteutunut mitoitus on ollut keskimäärin 0,65: yksityisissä hoitolaitoksissa 0,66 ja julkisissa 0,64.

– Se tarkoittaa sitä, että on yksiköitä, joissa mennään huomattavasti kesiarvon alle. Siksi 0,7 pitää kirjata lakiin, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan myös tutkijoita ja asiantuntijoita, joiden kanta on muuttunut. Yksi keskeinen syy uudelleenarvioinnin tarpeeseen on se, että viimeisen 10 vuoden aikana hoitoisuus on muuttunut.

– Hoiva-alan laitoksiin tulee toimintakyvyltään huomattavasti aiempaa heikompia, monisairaita vanhuksia. Heidän hoidon tarpeensa on erittäin suuri, kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen täsmentää.

– Mitoituksen ongelma on joustamattomuus. Emme myöskään voi luottaa riittävästi omavalvontaan. Lisäksi hoito-alalla koetaan, että ammattilaisia ei arvosteta, jos mitoitusta ei saada lakiin, Saarikko perustelee uutta linjausta.

Muutoksen hintalappu on keskustan arvioin mukaan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

– Hoitoalan koulutuksen saaneita tarvitaan noin 1 600 enemmän kuin aikaisemmin, Heikkinen kertoo summan laskentaperusteet.

Heikkinen huomauttaa, että jokainen vuosi, jolla tehostetun hoidon tarve siirtyy eteenpäin, säästää 50 000 euroa.

– Vanhusten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään ja sairauksia ennaltaehkäisevään työhön kannattaa siis satsata tästäkin syystä, Heikkinen painottaa.

Hoiva-alan ammattiliitot ovat korostaneet ongelmana sitä, että hoitohenkilöstö joutuu tekemään avustavia töitä hoidon kustannuksella. Lisäksi on kerrottu, ettei esimerkiksi vanhuksen nostamisessa voi käyttää apuna muita kuin hoiva-alan koulutuksen saaneita.

Onko tämä rajanveto liian tiukka, ja este hyvälle hoivalle?

– Hoitolaitoksissa on töissä erilaisia ihmisiä, joilla kullakin on omanlaisensa ammatti-identiteetti, kuten kaikissa työpaikoissa, Heikkinen muotoilee.

Hänen mielestään on esimiehen tehtävä järjestää työt niin, että kaikkien osaaminen tulee hyödynnetyksi ja hyvä hoiva toteutuu.

– Se edellyttää sitä, että esimies on läsnä ja tuntee henkilökunnan jokaisen jäsenen, Heikkinen huomauttaa.

Heikkinen on pitkällä hoiva-alan urallaan havainnut, että hyvä hoiva voi toteutua sekä yksityisen, julkisen että kolmannen sektorin yksiköissä. Myös ongelmia on kaikilla sektoreilla.

– Uutisoinnissa ovat nyt korostuneet yksityisen alan laitokset, mutta ongelmiin liittyviä yhteydenottoja tulee myös julkiselta puolelta, tosin vähemmän kuin yksityiseltä, Heikkinen kertoo nykyisestä tehtävästään.

Julkisuuteen tulleiden ongelmien taustalla on tunnistettu puutteita myös valvonnassa. Yhtenä ongelmana on tuotu esille se, että viranomaisen valvontakäyntien ajankohta tiedetään etukäteen.  

– On selvää, että ennakolta tiedetyn päivän tilanteen pystyy kaunistelemaan, Heikkinen tunnustaa. – Ehdottomasti tarkastuksia pitää tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta, hän jatkaa.

Heikkinen kannattaa myös teknologian hyödyntämistä valvonnassa. Se säästää kustannuksia ja parantaa valvonnan kattavuutta ja luotettavuutta.

Puolueiden kannat mitoitukseen eivät noudata hallitus-oppositio -rajoja.

Valtiovarainministeri Pet­te­ri Or­po (kok.) il­moit­ti kes­ki­viik­ko­na, et­tei ko­koo­mus kan­na­ta vä­him­mäis­mi­toi­tuk­sen kir­jaa­mis­ta la­kiin. Hän sa­noi me­di­al­le edus­kun­nas­sa, et­tei us­ko sen tuo­van oi­ke­aa tu­los­ta.

Op­po­si­tio ja use­at alan asi­an­tun­ti­jat ovat vaa­ti­neet la­kiin si­to­vaa hoi­ta­mi­toi­tus­ta van­hus­pal­ve­lui­hin. Täl­lä het­kel­lä hoi­ta­jien mää­rä on suo­si­tus. Suo­si­tuk­sen mu­kaan hoi­ta­jia on ol­ta­va 0,5 yh­tä hoi­det­ta­vaa koh­den.

SDP:n ryh­mä­joh­ta­ja Ant­ti Lindt­man taas on tyy­ty­väi­nen kes­kus­tan lin­jauk­seen.

– Näyt­tää sil­tä, et­tä koko op­po­si­ti­on yh­tei­nen vä­li­ky­sy­mys van­hus­ten hoi­dos­ta vai­kut­taa jo nyt. Kes­kus­ta tar­kis­ti kan­tan­sa. Hie­noa! Nyt tämä on enää ko­koo­muk­ses­ta kiin­ni, hän twiit­taa .