Kemera-tuen hakeminen käynnistyi taas rapsakasti – Tiilikainen haluaa metsätyöt nopeammin liikkeelle
Taimikon varhaishoitoon tarkoitettua kemera-tukea haettiin lokakuussa kolmen viikon aikana 16 000 hehtaarille. Hakemuksia tuli noin 3 800 kappaletta.
– Hakemuksia on tullut ensimmäisten viikkojen aikana runsaasti, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän eli kemera-tuen hanat avautuivat 10. lokakuuta vajaan puolen vuoden tauon jälkeen.
Kemera-tukea sai aikaisemmin hakea nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja taimikon varhaishoitoon, mutta tuen hakeminen on rajattu loppuvuodeksi vain jälkimmäiseen.
– Se on metsän tulevan kehityksen kannalta tärkein työlaji, Tiilikainen sanoo.
– Saatesanoissa toivotaan hakemuksia kohteista, jotka ovat välittömästi toteutettavissa, jotta hoitotyöt metsissä eivät pysähdy.
Maa- ja metsätalousministeriö joutui pysäyttämään tukikaaoksen toukokuussa.
Kemera-lakiuudistuksen seurauksena hakemuksia tulvi ovista ja ikkunoista samaan aikaan, kun niitä alettiin tehdä uuden järjestelmän mukaisesti.
Hakemussumaa selvitettiin metsäkeskuksissa lisähenkilöstön voimin, eikä valmista ole vieläkään. Määrärahat paukkuivat hakemussuman vuoksi yli, mutta tilanne helpottui eduskunnan myönnettyä kemera-tuelle 30 miljoonaa euroa myöntövaltuutta.
Tiilikainen toivoo tilanteen nyt tasapainottuvan ja hakemuksia tulevan tasaisempaan tahtiin. Hän korostaa, että metsätöiden pitäisi käynnistyä tuen myöntämisen jälkeen.
– Ei se paljon työllisyyttä ja taloutta kohenna, jos hakemukset ja niille myönnetyt tuet ovat vain bitteinä.
Toteutusajasta tuli ongelma, joten täytyy pohtia, onko se kohdallaan.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Tiilikainen pitää ongelmana sitä, että työt varataan moneksi vuodeksi etukäteen. Ministeriössä suunnitellaankin parhaillaan kolmen vuoden toteutusajan lyhentämistä.
– Toteutusajasta tuli ongelma, joten täytyy pohtia, onko se kohdallaan.
Tiilikainen pitää omituisena nykyistä tilannetta, jossa tukihakemuksia tulee runsaasti, mutta määrärahoista osa jää käyttämättä, koska työt eivät etene.
Ministeriössä uskotaan, että tälle vuodelle varatusta 63 miljoonan euron kemera-tuesta 10 miljoonaa euroa jää käyttämässä.
– Toki nuoren metsän kunnostuksessa ja puunkorjuussa onkin usein tarve muutaman vuoden toteutusajalle. Mutta toivottavasti työt etenevät syksyllä nopeasti.
Tiilikainen uskoo kemera-tuen tason säilyvän ensi vuonna entisellään.
– Töitä Suomen metsissä riittää. Mitä tasaisemmin työt ja rahat virtaavat, sen parempi.
Ministeriössä on mietitty metsien monimuotoisuutta turvaavia toimia.
Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta metsänsuojeluun. Valtio lupautuu suojelemaan yhtä paljon metsää kuin metsänomistaja.
– Yksityiset metsänomistajat voivat antaa isänmaalle lahjan ja suojella palasen omaa metsäänsä. Metsähallitus tulee vastaavalla panoksella vastaan. Eli jos joku päättää suojella hehtaarin, metsähallitus nokittaa hehtaarilla, Tiilikainen kertoo.
Ministerin mukaan tavoitteena on saada sata hehtaaria suojeltua metsää kustakin maakunnasta.
– Pidän hyvänä, jos siihen päästään.
Tiilikainen pitää juhlavuoden kampanjaa merkittävänä avauksena. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on noussut keskusteluun kasvavien hakkuutavoitteiden vuoksi.