Kelan tutkimus: Kotihoidon kuntalisät saavat äidit pysymään kotona kauemmin
Äidit hoitavat lasta pitempään kotona kunnissa, jotka maksavat kotihoidon tuen kuntalisää, ilmenee Kelan tutkimuksesta.
Kotihoidon tukeminen lykkää äitien siirtymistä töihin ja vähentää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Yli 150 euron kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien työllistymisen todennäköisyyttä 8–18 prosenttia. Vaikutus ei riippunut kunnan työttömyysasteesta tai äitien taustatekijöistä.
Kuntalisiä maksavien kuntien määrä kasvoi vuosiin 2012–13 asti, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun tukien lakkauttamisen ja kuntaliitosten vuoksi.
Kotihoidon tuen määrä vaikutti hoitojakson pituuteen sekä työssä että työttömänä olleilla äideillä. Vaikutus oli voimakkain niillä äideillä, joiden työmarkkina-asema oli heikko.
Naiset, jotka olivat töissä ennen lastensa syntymää, työllistyivät muita äitejä paremmin.
– Suurin osa vakituisessa työsuhteessa olevista naisista palaa lasten välillä töihin, vaikka olisivat periaatteessa voineet olla kotona kolme vuotta putkeen, sanoi Kelan tutkija Tapio Räsänen.
– Vaikuttaa siltä, että työnantajien pelko pitkiä perhevapaaputkia pitävistä äideistä on perustelematon.
Nykyisen järjestelmän mukaan vanhempainvapaajakso päättyy, kun lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Niin pieniä lapsia ei yleensä haluta vielä hoitoon.
– Väestöliitto on kysynyt monesti, mikä on se ikä, mihin asti haluaisit hoitaa lapsia. Yleensä se on noin 1,5–2 vuotta.
Suurin osa äideistä jatkoi vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa kotihoidon tuen turvin. Isät käyttivät useimmiten vapaista vain heille kiintiöidyn osan.
– Vanhempainvapaiden pidentäminen vähentäisi kotihoidon tuen tarvetta ja kuntien paineita tarjota varhaiskasvatusta kaikkein pienimmille. Jos lisäksi kotihoidon tuen määrä pienenisi porrastetusti lapsen kasvaessa, pitkät kotihoitojaksot todennäköisesti vähenisivät, Räsänen sanoi.
Niissä kunnissa, joissa tuetaan yksityistä hoitoa, äidit siirtyivät työhön aiemmin kuin muualla.
Ero selittyy tutkimuksen mukaan kuntien välisillä eroilla työmarkkinoissa ja muiden palveluiden tarjonnassa.
Juttua täydenetty Kelan tutkijan kommenteilla klo 12.02.