Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Kotimaa

Tämä tulee tietää tulevan tiistain vaaratiedotetestistä

21.11.2026 11:30
Lue lisää 
Terrorismi
Terrori-isku Pariisin marraskuussa 2015 järkytti Eurooppaa. (Kuva: AFP Photo/Lehtikuva)

Kauhu tuli kaduille – Tutkija: Eurooppaan iski "ennennäkemätön" terrori-iskujen aalto 10 vuotta sitten

Pariisin tapahtumat marraskuussa 2015 noudattivat tyypillistä islamistisen terrori-iskun kaavaa, sanoo Leena Malkki
Samuli Vänttilä 12.11.2025 23:02, muokattu 13.11.2025 13:21
a– a+
Terrorismi

Lue tiivistelmä

  • Pariisin terrori-isku 13. marraskuuta 2015 surmasti yli 130 ihmistä. Tapauksesta on kulunut kymmenen vuotta.
  • Iskua seurasi terroritekojen aalto eri puolilla Eurooppaa vuosien 2015–2018 aikana.
  • Terrorismintutkija Leena Malkin mukaan iskuissa oli kyse islamistisen ekstremismin noususta. Tekijöillä oli usein jonkinlainen side islamistisiin äärijärjestöihin kuten Isisiin.
  • Vaikka iskut ovat vähentyneet, on niiden uhka Malkin mukaan yhä olemassa.

Niitä kuvia on vaikea unohtaa. Kullanvärisiin lämpöpeitteisiin kääriytyneet ihmiset seisoivat tyhjin katsein kadulla, poliisit juoksivat ja pelastusviranomaiset hoitivat haavoittuneita.

Oli marraskuun 13. päivän myöhäisilta vuonna 2015. Terroristit olivat iskeneet Pariisissa kahviloihin, ravintoloihin, Stade de Francen sisäänkäynnille ja Bataclan-konserttisaliin. Kuolleiden määrä nousi yli 130:een.

Siitä kaikesta on kulunut nyt 10 vuotta.

Reilu neljä kuukautta Pariisin jälkeen terroristit iskivät Brysselin lentokentälle ja metroon. Siitä neljän kuukauden päästä tuli Nizzan kuorma-autoisku. Ja lista vain jatkui: Berliini, Tukholma, Manchester, Turku, Lontoo, Strasbourg.

Vuosien 2015–2018 aikana eurooppalaisissa kaupungeissa nähtiin sarja väkivallantekoja, joiden kohteena olivat tavalliset ihmiset mitä arkisimmissa paikoissa.

– Kyllä siinä oli selvästi tällainen iskujen aalto nähtävissä. Ja vieläpä ennennäkemättömän iso aalto, vahvistaa terrorismintutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.

Malkin mukaan iskujen aalto ei kuitenkaan alkanut marraskuisista Pariisin iskuista, vaan Charlie Hebdon iskusta tammikuussa 2015.

– Sitä ennenkin oli tapahtunut pienempiä iskuja, joiden perusteella saattoi sanoa, että islamistinen ekstremistinen toiminta on nousussa, mutta Charlie Hebdon isku oli ensimmäinen paljon julkisuutta saanut tapaus tässä iskujen sarjassa, Malkki summaa.

Mittakaava teki kuitenkin Pariisin marraskuisesta iskusta tunnetumman. Se vavisutti voimakkaasti eurooppalaisten turvallisuudentunnetta.

– Sinänsä se noudatti kuitenkin tyypillistä islamistisen terrori-iskun kaavaa, jossa useammalla summittaisella iskulla pyritään levittämään pelkoa ja kauhua, Malkki sanoo.

Aseistautuneet sotilaat vartioivat Ranskan lipun värein valaistua Eiffelin tornia Pariisissa marraskuussa 2015 vajaa viikko tuhoisan terrori-iskun jälkeen. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOEL SAGET

Terroristisen toiminnan painottuminen lyhyelle aikavälille ei ole Malkin mukaan tavatonta.

Islamistisesta ekstremismista kumpuavalle toiminnalle Euroopassa on hänen mukaansa ollut tyypillistä aaltomaisuus. Välillä on aktiivisempia kausia, välillä hiljaisempia.

Yleensä aktiivisen vaiheen taustalla on jokin Euroopan ulkopuolinen tapahtumasarja, joka kiihdyttää tukitoimien tarvetta Euroopassa toimivissa islamistisissa verkostoissa.

Charlie Hebdon ja Pariisin iskujen aikaan se oli Syyrian sota. Terroristijärjestö Isis oli nousussa, sen perustama kalifaatti Syyrian ja Irakin alueella imi paljon väkeä myös Euroopasta. Suomestakin lähti kymmeniä vierastaistelijoita Isisin riveihin.

Syksyllä 2015 Eurooppaan kohdistui myös ennennäkemättömän suuri pakolaisten tulva.

Malkin mukaan Eurooppaan kohdistuneiden terrori-iskujen sarjasta voidaan erottaa kolme erilaista tyyppiä. Jaottelussa olennaista on iskujen tekijöiden suhde Isisiin tai al-Qaidaan.

Pariisin ja Brysselin iskuissa tekijöillä oli suora yhteys terroristijärjestöön. Molemmat iskut olivat saman verkoston tekemiä. Ne olivat tarkkaan suunniteltuja ja harkiten tehtyjä.

– Niistä voi sanoa, että kyse oli suoraan Isisin toiminnasta, Malkki summaa.

Osa iskuista oli eräänlaisia välimallin tapauksia, joissa tekijöillä oli jonkinlaisia yhteyksiä ääri-islamistisiin verkostoihin, mutta he toimivat pitkälti omin päin. Sellainen oli esimerkiksi pop-artisti Ariana Granden konserttiin tehty isku Manchesterissa toukokuussa 2017.

Kolmantena ryhmänä tulevat yksittäiset, Isisistä inspiroituneet tekijät, joilla ei ollut mitään merkittäviä kontakteja terroristijärjestöön tai sen soluihin. Turun puukotus elokuussa 2017 on yksi esimerkki siitä.

– Tällaisiin tekoihin Isis myös kannusti paljon, että kaikkien ei tarvitse lähteä Syyriaan tai Irakiin taistelemaan, vaan iskuja voi tehdä ihan omin avuin Euroopassakin. Omin päin tehdyillä iskuillakin oli siinä mielessä roolinsa Isisin strategiassa, Malkki miettii.

Terrori-iskujen järkyttämät brysseliläiset lohduttivat toisiaan maaliskuussa 2016. Brysselin lentokentälle ja metroon tehdyissä iskuissa kuoli yli 30 ihmistä. NICOLAS MAETERLINCK – LEHTIKUVA / AFP

Malkin mukaan iskujen taustalta löytyy moninaisia syitä, myös yhteiskunnallisia ongelmia kuten työttömyyttä, syrjäytymistä, eriarvoisuutta tai rasismia.

Monessa tapauksessa taustalla on myös tekijän pahoinvointia ja mielen hyvinvoinnin haasteita. Osaa ajaa tekoihin tarve kuulua joukkoon. Joillakin tärkein syy on se, että kaverikin lähti mukaan.

– Usein sieltä löytyy toivottomuuden tunnetta, rikollisuutta tai muita syitä. Kyse on henkilökohtaisista motiiveista, jotka voivat olla hyvin monenlaisia.

Malkin mukaan henkilökohtaisille motiiveille ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta painoarvoa.

– Täytyy muistaa, että sellaisia ihmisiä on valtavan paljon, joilla on samantyyppisiä kokemuksia ja ajatuksia, mutta heistä ei koskaan tule terroristeja. Selvää syy–seuraus -suhdetta ei voida vetää.

Mies katseli Nizzan terrori-iskun uhrien muistolle sytytettyjä kynttilöitä heinäkuussa 2016. Kuorma-autoisku vei 85 ihmisen hengen. ANNE-CHRISTINE POUJOULAT – LEHTIKUVA / AFP

Terrori-iskut olivat kipeä viilto eurooppalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen.

Pelko väkivaltaisuuksien kohteeksi joutumisesta tuntui monesta ihmisestä konkreettiselta ja aiheelliselta.

Malkin mukaan se on ymmärrettävää. Hän kuitenkin huomauttaa, että yleensä terrori-iskujen jäljet kollektiivisessa turvallisuudentunteessa eivät ole kestoltaan kovin pitkiä.

Hän ei myöskään näe, että iskut olisivat kiihdyttäneet merkittävällä tavalla eurooppalaisten yhteiskuntien polarisaatiota, vaikka useissa aikalaisarvioissa iskujen nähtiin tapahtuneen poliittisesti hyvin herkkänä ajankohtana.

– Tottakai ne varmasti osaltaan ruokkivat jo olemassa olevaa keskustelua, mutta näen, että polarisaatioon vaikuttivat merkittävämmin ihan muut asiat. Voisi sanoa, että iskut eivät olleet polarisaation syy, vaan yksi monista katalysaattoreista.

Tarkkaa hetkeä iskujen aallon loppumiselle on Malkin mukaan vaikea sanoa. Hän puhuisi ennemmin iskujen hiipumisesta.

Siitä oli hänen mukaansa merkkejä jo vuonna 2017, mutta viimeistään vuonna 2018 iskut alkoivat harventua ja kutistua pienemmiksi, yhden ihmisen tekemiksi.

Silti esimerkiksi joulukuussa 2018 Ranskan Strasbourgissa tapahtunut ammuskelu kuuluu samaan iskujen sarjaan. Eikä sitä voida sanoa sarjan viimeiseksi.

– Pienempiä iskuja on ollut sen jälkeenkin. Ja viranomaiset ovat pystyneet myös estämään suunniteltuja iskuja.

Poliisin eristysnauhaa Turun torilla veitsi-iskun jälkeen elokuussa 2017. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Aallon hiipumiselle on Malkin mukaan useita syitä. Viranomaisten toiminta tehostui selvästi jo Pariisin iskujen jälkeen.

– Pariisin iskut ja varsinkin Bataclan olivat viranomaisilta suuria epäonnistumisia. Tekijät olivat turvallisuusviranomaisten kiikarissa, mutta heidän ei katsottu muodostavan suurta uhkaa.

Malkin mukaan viranomaiset ottivat virheistä paljon opiksi. Tietojenvaihtoa parannettiin sekä maiden sisällä että eurooppalaisten valtioiden kesken. Poliisin resurssit kohenivat, armeija partioi kaduilla. Eurooppa oli kuin hälytystilassa.

– Pikkuhiljaa iskujen suunnitelmat alkoivat paljastumaan helpommin. Niitä saatiin estettyä.

Myös liikkuminen Euroopan ja Syyrian tai Irakin välillä vaikeutui. Ja lopulta Isis ajautui vaikeuksiin.

– Se vei iskuilta keskitetyn johtamisen ja inspiraation lähteen.

Strasbourg 2018
Kynttilöitä Strasbourgin kadulla Ranskassa joulukuussa 2018 terrori-iskun jälkeen. KUVA: Samuli Vänttilä

Islamistinen ekstremismi ei kuitenkaan ole Malkin mukaan kadonnut. Uhka iskulle jossain päin Eurooppaa on yhä olemassa.

– Pariisin tai Brysselin kaltaiset isot iskut vaatisivat kuitenkin sen, että jossain olisi konflikti, joka mobilisoisi Euroopassa olevia soluja toimimaan, hän pohtii.

Nykyisessä maailmanajassa konflikteista ei tosin ole pulaa. Malkin mukaan se onkin toinen kysymys, miksi jotkut konfliktit lietsovat terrori-iskujen tarvetta ja toiset taas eivät.

– Esimerkiksi Hamas on sillä tavalla erilainen toimija, ettei sen toimintaan ole kuuluneet Eurooppaan tehtävät iskut. Eivätkä Isisin tai al-Qaidan kaltaisten toimijoiden sympatiat ole sillä tavalla Hamasin puolella, että ne lähtisivät tekemään iskuja Hamasia tukeakseen.

Lue myös

Palaveri oli kesken, kun tulitus alkoi – Raaka terrori-isku järkytti Eurooppaa 10 vuotta sitten

Je suis Charlie -lause levisi laajalle tammikuussa 2015
6.1.2025 18:00

Aihetunnisteet

Historia pariisin terrori-isku 2015 Politiikka Ranska terrori-iskut Terrorismi Ulkomaat

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Saksan puolustusministeri pyysi anteeksi Pentagonin virkamieheltä: ”Minun ei olisi pitänyt tehdä niin”
Uutiset | 20.11.2026 22:31
Tanska karkottaa venäläisdiplomaatin ukrainalaisen räppärin salamurhayritystapauksen vuoksi
Uutiset | 20.11.2026 18:55
Keskustan kasvupäivä | ”Eläkeikäisillekin on laitettava vastuuta” – Vesa Vihriälä kertoo merkittävän eron Ruotsin ja Suomen välillä
Uutiset | 20.11.2026 18:30
Trumpilta viesti Ukrainan sodasta – vakuuttaa Kiinan olevan samoilla linjoilla
Uutiset | 19.11.2026 10:30
Trump sanoo olleensa liian kiireinen tavatakseen Pohjois-Korean johtajan
Uutiset | 20.11.2026 2:07
Näin keskusta koskisi eläkkeisiin – Hallitukselle tyly tuomio sopeutusten välivuodesta ja kovista arvovalinnoista
Uutiset | 20.11.2026 15:12
Uusi nimi Ranskan presidenttikisaan – Ex-pääministeri asettui ehdolle
Uutiset | 20.11.2026 14:16
Moni tekee tämän virheen omakotitalossa – Lasku voi olla tuhansia euroja
Uutiset | 19.11.2026 21:32
Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Uutiset | 19.11.2026 7:00
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Trumpilta viesti Ukrainan sodasta – vakuuttaa Kiinan olevan samoilla linjoilla
Uutiset | 19.11.2026 10:30
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Uutiset | 19.11.2026 7:00
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Putinin jättihanke sai osuman – Venäjän hallitus hätäkokoukseen
Uutiset | 17.11.2026 9:59
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Uusimmat

Entä jos ei tartutakaan kuokkaan? Keskustalaiset vaativat kaupunkilaisten tavoittamista
Uutiset | 21.11.2026 17:37
Oppositiojohtajat samoilla linjoilla perusturvasta – Kaikkonen: ”Näihin indekseihin ei pidä kajota”
Uutiset | 21.11.2026 16:07
Venäläisen helikopterin epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa
Uutiset | 21.11.2026 15:44
Lindtman: Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta emme kiristä
Uutiset | 21.11.2026 15:13
EU harkitsee budjettinsa rahoittamista digijättejä verottamalla
Uutiset | 21.11.2026 13:47
Keskustan Siika-aho: Orpon hallituksen saldo on selvä – satatuhatta työtöntä lisää ja yli satatuhatta köyhää lisää
Uutiset | 21.11.2026 13:33
Orpo Suomenlahden tilanteesta: Sota läikkyy lähialueillemme
Uutiset | 21.11.2026 13:29
Venäläinen rahtialus tulessa Suomenlahdella, ajelehtinut Suomen aluevesille
Uutiset | 21.11.2026 13:27
Keskustan puoluevaltuuston johtoon Auli Piiparinen
Uutiset | 21.11.2026 12:22
Keskusta torjuisi lapsiperheköyhyyttä 150 miljoonan euron paketilla, kotihoidon tuen poistosta ei neuvotella
Uutiset | 21.11.2026 11:41
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Näin keskusta koskisi eläkkeisiin – Hallitukselle tyly tuomio sopeutusten välivuodesta ja kovista arvovalinnoista
Uutiset | 20.11.2026 15:12
Keskustan kasvupäivä | ”Eläkeikäisillekin on laitettava vastuuta” – Vesa Vihriälä kertoo merkittävän eron Ruotsin ja Suomen välillä
Uutiset | 20.11.2026 18:30
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Entä jos ei tartutakaan kuokkaan? Keskustalaiset vaativat kaupunkilaisten tavoittamista
Uutiset | 21.11.2026 17:37
Oppositiojohtajat samoilla linjoilla perusturvasta – Kaikkonen: ”Näihin indekseihin ei pidä kajota”
Uutiset | 21.11.2026 16:07
Venäläisen helikopterin epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa
Uutiset | 21.11.2026 15:44
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Keskustan kannatus nousuun aktiivisella kenttätyöllä ja rohkealla näkyvyydellä
Mielipide | 21.11.2026 17:16
Lukijalta: Keskustan palkkatukiesitykseen sisältyy käytännön kysymyksiä
Mielipide | 21.11.2026 17:15
Lukijalta: Hylkeet ja merimetsot kalastajien riesana
Mielipide | 21.11.2026 17:01
Lukijalta: Missä vika, kun kannatuksemme laahaa?
Mielipide | 21.11.2026 8:38

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vaalit 2027 | Keskusta käynnistää kampanjansa aivan uudella tavalla
Uutiset | 19.11.2026 19:15
Mika Ågren jatkaa Päijät-Hämeen keskustan johdossa – piiri täydensi eduskuntavaalien ehdokaslistaa
Keskusta | 19.11.2026 11:18
Mikä ihmeen kasvupäivä? – Keskusta hakee suuntaa Suomelle tuomalla asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen
Uutiset | 18.11.2026 19:30
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata