Karu totuus jatkosodan työleireistä paljastui: Vaikeat naiset suljettiin kurikomppaniaan, Kekkonen ideoi "mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisun"
Suomessa oli jatkosodan aikana kymmeniä työleirejä, joille lähetettiin vuosina 1942–1944 ainakin 2 500 suomalaista, käy ilmi teologian tohtori Pekka Niirasen poliittisen historian väitöstutkimuksesta.
Yleisen käsityksen mukaan jatkosodan aikaan kotirintamalla tehtiin vapaaehtoisesti ja nurkumatta töitä. Niirasen mukaan kuva on väärä.
Työvelvollisuutta rikkovia naisia määrättiin erityiseen työmuodostelmaan, “kurikomppaniaan”. Kaikkiaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi kurileirille lähes 300 naista. Myös tytöille ja pojille perustettiin leirit.
– Oma leiri löytyi myös sellaisille naisille, jotka eivät rikkoneet työvelvollisuuslakia, mutta joita muuten pidettiin ”vaikeina”. Tällaiset naiset sijoitettiin erikoisleireille asutuskeskusten ulkopuolelle tekemään metsätöitä ja nostamaan turvetta, Niiranen kertoo tiedotteessa.
Metsätyöleiriltä vapautuminen edellytti 75 halkomotin tekemistä, mikä ei ollut työhön tottumattomalle helppoa.
Järjestelmä huipentui vuonna 1943, jolloin eduskunta sääti lain erikoistyöleireistä.
– Näille leireille voitiin lähettää vuodeksi sellaisia naisia ja miehiä, joilla oli pahennusta herättäviä elintapoja tai jotka vieroksuivat työtä. Vuoden 1944 aikana eri puolilla maata oli kaikkiaan 42 työleiriä, joista 37 oli naisten leirejä, Niiranen summaa.
Työvelvollisuuden soveltaminen päättyi syksyllä 1944, ja pian sen jälkeen päättyi myös erikoistyöleirilain soveltaminen. Lakia ei kuitenkaan kumottu ennen kuin vuonna 1991.
Urho Kekkonen toimi työleirijärjestelmän kummina. Kekkonen ehdotti myöhemmin myös romanien kokoamista työleireille “kokonaisratkaisuna”.
– Kekkosen asenteesta kertoo hänen erääseen kirjeeseen tekemänsä merkintä ”Mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä”, Niiranen kertoo.
Tutkija huomauttaa, että keskitysleiri -termi ymmärretään tänä päivänä eri tavalla. Lainauksen kontekstissa oli kyse vankien kokoamisesta eli keskittämisestä tiettyyn paikkaan, tässä tapauksessa työleireille.
Kekkosen toive toteutui, sillä romaneille perustettiin vuosina 1943–1944 kolme työleiriä, mutta ne jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi.
Pekka Niirasen väitöstutkimus Työleirien saaristo. Työleirijärjestelmä Suomessa vuosina 1942–1944 tarkastetaan Turun yliopistossa 22. kesäkuuta.