Karri Kallio kaipaa keskustalta edunvalvontaa – arvokonservatiiviselle järjestöjyrälle tärkeitä aatteita ovat sivistys, tasa-arvo ja parlamentarismi
Karri Kallio aloittaa toisen kautensa keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hänet valittiin kaudeksi 2024–2026 puoluevaltuuston kokouksessa Oulussa viime viikonloppuna.
Kallio toimi puheenjohtajana myös edelliskaudella ja kaudella 2020–2022 hän oli puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.
Etelä-Pohjanmaan piiristä tuleva Kallio on alkujaan kotoisin Pirkanmaan Virroilta. Viimeiset yli kymmenen vuotta hän on asunut ja vaikuttanut Seinäjoella, jossa työskentelee nykyään tutkimus- ja kehittämispäällikkönä ammattikorkeakoulussa elintarvikepuolella.
Hän kuvaa Suomenmaalle olevansa henkeen ja vereen järjestöihminen keskustan toiminnassa.
– Se on minun leipähomma, siitä minä tykkään ja nautin. Siitä olen saanut aina eniten irti tässä puolueessa.
– Nyt haluan vähän kääntää tätä enemmän poliittiseen ajatteluun koko keskustassa. Suunta Suomelle -ohjelma luodaan, ja haetaan strategista poliittista kuvaa tulevaan. Puoluevaltuusto on se paikka, jossa sitä pitää tehdä, Kallio hahmottelee.
Innokkaaksi ja myös innovatiiviseksi itsensä arvioiva Kallio kertoo pitävänsä haasteista. Niitähän keskustalla on taklattavanaan.
– Jos on jotain oikein vaikeaa, tykkään yleensä sellaisesta. Parhaita kokemuksia on ollut, kun olin varapuheenjohtaja ja puoluevaltuuston järjestövaliokunnassa oli haastavia asioita. Kun niissä onnistuu, tulee loistava olo.
Keskustan lisäksi Kallio on kokenut opiskelijajärjestötoimija. Opiskeluaikanaan hän oli opiskelijakunnan edustajistossa ja hallituksessa, toimien myös molempien puheenjohtajana opiskelijakunta SAMOssa.
Keskustaan verrattuna opiskelijakuntatoiminta on Kallion mielestä hyvin erilaista. Erästä opiskelijajärjestöille ominaista asiaa hän kaipaisi keskustankin toimintaan.
– Edunvalvontatyö on sellaista, jota huomaa välillä kaipaavansa ehkä puolueessakin. Puolueessa voitaisiin tehdä edunvalvontakysymyksiä, kuten vaikkapa kunnallisessa päätöksenteossa tehdään.
Puoluevaltuuston johdossa olemisesta Kalliolla on jo vuosien kokemus, ja hän ymmärtää sikäli hyvin, mikä valtuuston työssä on mahdollista.
On hyvinkin sellaista, mitä ei ole mahdollista tehdä ja järjestää. Etenkin nyt, kun rahat ovat vuoden 2023 eduskuntavaalitappion jälkeen tiukemmassa.
Ennen kaikkea Kallio kertoo näkevänsä potentiaalia.
– Lassella (vastaehdokas Kontiola) oli erinomainen esitys, että tehdään kysely puoluevaltuutetuille siitä, mihin he haluavat osallistua.
– Ehkä valiokuntia voisi ottaa enemmän mukaan. Jalkautetaan ihmisille sitä työtä, tehdään vaikka pienemmissä kokonaisuuksissa, ja tullaan kokouksiin valmiimpina, Kallio visioi.
Raha on pakottanut supistamaan puoluevaltuuston kokousten kestoa, mutta edelleen valtuustolla on kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Paikalle viikonlopun kokoukseen tullaan vain yhdeksi yöksi eikä heti perjantaina.
– Ei pystytä käymään täällä niin pitkää ja laadullista poliittista keskustelua kuin välillä olisi ehkä tarve, Kallio toteaa.
Keskustassa puoluevaltuuston merkitys on puheenjohtajan mukaan siinä, että sinne tullaan ympäri Suomen jalostamaan ajatuksia.
– Puoluevaltuusto on painekattila, jossa sekoitetaan kuin soppaa keittäisi. Mielipiteen muodostamiseen oivallinen paikka. Puoluehallitus esimerkiksi on tiivis ja kiinni operatiivisissa kysymyksissä, puoluevaltuustossa voi miettiä strategista pitkää mittaa.
Koko keskustaväen seuraavien vuosien tehtäviä ovat maan hallituksen haastaminen, tulevan kevään kunta- ja aluevaalit sekä vuodessa 2027 häämöttävät eduskuntavaalit.
Kallio uskoo kunta- ja aluevaalien olevan keskustalle huikea mahdollisuus. Oppositiopolitiikkaa taas pitää tehdä haastamalla hallitusta Suomen kurjistamisesta.
– Suomea kurjistetaan niin paljon, että vähäinenkin kasvun eväs, joka voisi olla, menetetään. Meillä on jo takana menetetty vuosikymmen, vuosikymmen ilman oikeaa talouskasvua. Pieni hipahdus toki oli Sipilän kaudella.
– Iso laiva kääntyy tietysti todella, todella hitaasti. Pitäisi kuitenkin pystyä tekemään sellaista politiikkaa, joka tukee kasvuun nousua ja innovaatiotyötä. Keskusta on tehnyt loistavia esityksiä, kuten Viron yritysveromalliin siirtyminen.
Kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa päätetään niistä peruspalveluista, jotka koskevat jokaista kansalaista, Kallio muistuttaa.
– Hyvillä listoilla ja hyvällä vaaliohjelmalla, jonka tiedän tulevan olemaan hyvä, pelastetaan suomalaisten palvelut. Sitähän siellä ollaan tekemässä, ja vain taivas on rajana. Keskusta suuntaa vaaleissa kärkisijoille, Karri Kallio kannustaa.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa kahden ja puolen vuoden päästä on kyse paljolti siitä, miten politiikanteko Suomessa jatkaa muotoutumistaan.
– Ei voi minusta rakentaa sen varaan, että nuo on tuollaisia ja nämä tämmöisiä. Se on ruotsalaista blokkipolitiikkaa. Minä en Suomeen blokkipolitiikkaa halua. Asioiden pitää ratkaista.
Vaaleihin pitää Kallion mukaan mennä aina voittamaan ja pärjäämään omilla aatoksilla.
– Mennään omana itsenä, asiat edellä jämptisti. Keskustassa on asiat oikeasti mietitty ja suunniteltu. Meistä ei jää kiinni kaverien löytäminen, Kallio täräyttää.
Joskus keskustalaiset ovat varovaisia sijoittamaan itseään arvoja ja aatteita mittaavalle politiikan nelikentälle, yhteisellä keskikentällä kun kuitenkin ollaan. Kalliokin on lähellä keskipistettä, mutta kertoo suoraan myös painotuksistaan.
– Luulen, että olen tietyllä tapaa arvokonservatiivi perinteisen nelikentän mallissa. Mutta siellä on asioita, joissa ajattelen konservatiivisemmin ja joissain taas liberaalimmin. Yrittäjäperheen lapsena olen vähän oikealla, eikä se varmasti tule muuttumaan, hän kuvaa.
– Yrittäjyys on minulle tärkeää. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky tulevat kuitenkin sieltä, että jonkun pitää rahaa tuoda tähän maahan, ja ne ovat yritykset.
Keskusta-aatteessa Kalliolle tärkeitä ovat sivistyksen ja tasa-arvon ihanteet.
– Minua haittaa eniten yhteiskunnassa, kun rakennetaan muottia ja mallia, jossa rajoitetaan ja jaotellaan ihmisiä tulotasojen ja syntyperien mukaan. Se ei minun mielestäni ole missään tapauksessa oikein.
– Keskustalainen yhteiskunta on lähtenyt aina siitä, että on ihan sama, onko lähtöisin kuinka tahansa pienestä torpasta, niin on mahdollisuus opiskella, kouluttautua ja menestyä elämässä. Nyt tätä yhteiskuntaa viedään aivan eri suuntaan, ja se ei ole keskustalaista, Kallio puistelee.
Kallio tuntee keskustalaisuuden juuret verenperintönä. Hän on suoraan alenevassa polvessa puolueen yhden oppi-isän, presidentiksikin nousseen Kyösti Kallion jälkeläinen.
– Suomessa Kyöstin viesti on nykyään varmasti ajankohtaisempi nyt kuin pitkään aikaan. Se on yhtenäisyyden viesti, ettei ole punaisia ja valkoisia vaan tasavallan kansalaisia.
– Ihmisyysaatteelle ja parlamentarismille on tarvetta. Ovatko nämä olleet huudossa, eivät välttämättä, Kallio pohtii.
Omissa ajatuksissa Kallio arvelee, että Kyösti Kallion ja tämän tyttären Kerttu Saalastin oppien väliset rajat vähän ovat hämärtyneetkin, mutta tasapainoinen ajatusten kokonaisuus näistä varmasti syntyy yhdessä ja erikseen.
– Paljon on vaikuttanut ajatuksiin se sivistyksen aate ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien arvo. Se, ettei kukaan ole parempi, oli syntynyt varakkaaseen perheeseen tai ei. Minä en pysty ymmärtämään, miksi se määrittäisi ketään ihmistä.