Kansallinen digikirjasto tekee tuloaan, mutta kirjailijat ja kääntäjät ovat jäämässä ilman korvauksia digilainoista – "Tuntuu todella kohtuuttomalta"

Uuteen tekijänoikeuslakiin ei olla sisällyttämässä korvausta kirjojen digitaalisesta lainaamisesta
Tekijänoikeudet

Digitaalisten aineistojen lainauskorvaukset ovat jäämässä pois uudesta tekijänoikeuslaista. Samalla, kun opetus- ja kulttuuriministeriö työstää kansallista e-kirjastoa, jossa kaikkien kirjastojen asiakkailla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kirjojen ja äänikirjojen digitaaliseen lainaamiseen, kirjailijoiden ja kääntäjien korvaukset digitaalisista lainoista riippuvat edelleen heidän sopimuksistaan kustantajansa kanssa.

Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaan mukaan e-lainojen korvauksen saaminen lakiin ei olisi vaatinut kovin suurta lakimuutosta.

E-kirjojen lainauskorvauksesta tehtiin viime keväänä lakialoite, jonka allekirjoitti 39 kansanedustajaa. Joulukuussa eduskunta edellytti kirjelmässään, että ”e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin”.

Kirjailijapiireissä tieto on otettu vastaan hämmästyneinä.

–  Todella harmillista, että tätä lainsäädäntömuutosta ei ole tehty, Salomaa sanoo.

Hänen mukaansa ”tekijöille tulisi hoitaa asianmukaiset korvaukset ensi tilassa”.

–  Tuntuu todella kohtuuttomalta kirjailijoiden näkökulmasta. Tekijät eivät missään nimessä vastusta kansallista digikirjastoa, mutta sitä vastustavat, jos ei muuttuvassa toimintaympäristössä valtiovalta näytä esimerkkiä ja järjestä teknologianeutraaleja lainauskorvauksia tekijöille.

Salomaan mukaan digilainoissa tulisi olla sama korvaus kuin fyysisissä kirjalainoissa, eli 32 senttiä per laina.

Hän kertoo, että viimeisen viiden vuoden aikana e-lainausten määrät ovat lähes viisinkertaistuneet yleisissä kirjastoissa.

Digilainojen määrän kasvu todennäköisesti vähentää fyysisten lainojen määrää – ja tekijöiden tuloja.

Kirjailija Juha-Pekka Koskisen mukaan jokainen menetetty päivä vaikuttaa kirjailijan tuloihin.

–  Lait eivät tule voimaan takautuvasti, ja joka päivä vanhenee lainauskorvauksia. Jos valtiotaholta löytyy joku, joka kulttuuria puolustaa, niin eikö se olisi juuri kulttuuriministeri, Koskinen miettii.

Hän sanoo, että asia ei ole voinut yllätyksenä tulla.

–  Eduskunnan lausumassa on kirjattu, että asia täytyy hoitaa ensi tilassa kuntoon. Ja se ensi tilahan oli tietysti nyt, kun tekijänoikeuslaki oli auki.

Koskinen uskoo, että asian voisi vielä korjata, jos vain tahtoa löytyisi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteerin Tuomo Puumalan mukaan tekijänoikeuslain kanssa on ollut kiire, koska EU-direktiivi pitää saada käytäntöön.

–  Siinä ollaan hoitamassa niitä asioita, joita siinä direktiivissä on edellytetty. Meillä on paljon tärkeitä tarpeita tekijänoikeuskentällä, ja ne kaikki eivät ratkea tekijänoikeusdirektiivissä. Muut tärkeät asiat ovat sitten toisia keskusteluja, Puumala sanoo.

Hänen mukaansa jatkoaikatauluista ei ole päätetty.

–  Direktiivin yhteydessä tehdään tätä direktiiviä. Oma erillinen keskustelunsa on tämä e-lainauskorvausasia. Pyritään toteuttaa direktiivin minimi. Tämä on se peruskuvio.

Salomaan mukaan ”merkittävät suomalaiset tekijät” ovat ilmoittaneet kieltävänsä teostensa julkaisun digikirjastossa, jos muuta vaihtoehtoa ei anneta.