Kansainvälinen ilmastopolitiikka puskee vastatuuleen
Pariisin ilmastosopimuksen syntymistä sävyttänyt toiveikkuus ei ole hyvissä voimissa kaksi vuotta ilmastokonferenssin päätösaplodien jälkeen.
Yhdysvallat on vetäytymässä sopimuksesta ja ensi viikolla Bonnissa alkavan seurantakokouksen alla tiedeyhteisö on lyönyt pöytään masentavia faktoja.
Maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkeaksi. Vuosi 2016 oli myös mittaushistorian lämpimin.
YK:n ympäristöohjelman johtajan Erik Solheimin mukaan valtioiden Pariisissa antamien lupausten ja enintään kahden celsiusasteeseen lämpenemistavoitteen välillä on ”katastrofaalinen kuilu”.
– Meillä on edessä kova valinta: joko lisäämme kunnianhimoamme tai kärsimme seuraukset, tiivistää Costa Rican ympäristöministeri Edgar Gutierrez Espeleta.
Kun loppukesän hurrikaanit riepottelivat Yhdysvaltoja, moni myhäili ilmastopolitiikkaa vastustavan presidentti Donald Trumpin saavan maistaa nyt omaa lääkettään.
Vaikkei myrskyjen ja ilmastonmuutoksen välille voi vetää suoraa syy-seuraussuhdetta, tiedemiesten mukaan erilaisten sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä on varmaa.
Trumpin päätä eivät hurrikaanit ole toiseksi kääntäneet, joskin Yhdysvallat näyttää nyt roikkuvan mukana Pariisin sopimuksessa seuraaviin presidentinvaaleihin saakka.
– Eivätkä muut valtiot ole hypänneet Yhdysvaltain kelkkaan, mitä voi tietysti pitää osittain torjuntavoittona, sanoo vanhempi tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.
Hänen mukaansa trumpismin esiinmarssi kuitenkin vaikeuttaa tarvittavia kiristyksiä päästövähennystavoitteisiin ja ilmastorahoituksen järjestämistä köyhille, ilmastonmuutoksesta jo kärsiville maille.
– Olen kyllä erittäin pettynyt. Se (Yhdysvaltain linjanmuutos) iski tosi pahaan aikaan Pariisin läpimurtoa vastaan, Vihma harmittelee.
Ilmastotoimia kiirehditään monella taholla, mutta parhaillaan eletään jonkinlaista välivaihetta.
Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on tosin kutsunut koolle uuden ilmastohuippukokoukseen Pariisiin 12. joulukuuta.
– Toki muiden maiden kuuluu sanoa, että tauti ei ole tarttunut ja Yhdysvallat on nyt yksin. Kansainvälinen ilmastotyö on silti vaikeampaa ilman maailman toiseksi suurinta päästöjen lähdettä, Vihma arvioi.
Pariisin sopimukseen perustuva tarkempi sääntöpaketti on määrä saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä, eikä se Vihman kokemuksen mukaan valmistu etuajassa.
Tutkijan mukaan peruspuurtamista neuvotteluissa on huonoista näkymistä huolimatta jatkettava, jotta esimerkiksi kaikkien maiden päästöraportointi kasvihuonekaasuista saataisiin ajan tasalle.
– Toivotaan, että tätä sopimusarkkitehtuuria voidaan puskea eteenpäin, jotta meillä olisi sitten jotain valmista kun maailmapolitiikan tähdet ovat taas paremmassa asennossa, Vihma muotoilee.
Eräs keskeinen maa, jolla on vielä raportointinsa kanssa tekemistä, on Kiina. Siitä on toivottu uutta muutoksen veturia Yhdysvaltain jälkeen.
– Kiina rummuttaa ottavansa johtajuuden ja täyttävänsä tyhjiön. Jos se tosiaan aikoo johtajaksi, sen on vielä muutettava kurssia, Vihma sanoo.