Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa tukea maaseutuasumista verorahoilla – "Suomi ei ole vain urbaanien kaupunkien kotimaa"
Selvä enemmistö suomalaisista on valmis ohjaamaan verorahoja tukemaan maaseutuasumista, ilmenee MTK:n, Maaseudun Tulevaisuuden ja Suomen Kylät -yhdistyksen teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia kannatti ajatusta, 16 prosenttia vastusti ja yhtä moni oli kannastaan epävarma.
Vuonna 2019 tehtyyn kyselyyn verrattuna tuen kannatus on noussut neljä prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä.
Puolueittain jaettuna tuki oli vahvinta keskustan kannattajien joukossa. Heistä 99 prosenttia kannatti maaseutuasumisen tukemista verorahoilla. Kokoomuksen kannattajat olivat kriittisimpiä ja heidän joukossaan kannatus oli 59 prosenttia.
Asuinalueittain tarkasteltuna kannatus on suurinta maaseutumaisissa kunnissa, joissa tukia puoltaa 88 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla mielialat ovat muuttuneet myönteisemmiksi sitten vuoden 2019 ja verorahoilla maksettavien maaseututukien kannatus noussut 50 prosentista 59 prosenttiin.
Kyselyn teettäjät katsovat, että etätyö ja vihreä siirtymä luovat uusia mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen.
– Moni suomalainen on huolissaan maaseudun mopopojista ja kylämummoista. Suomi eriarvoistuu. Me näemme, että maaseudun edessä on suuria mahdollisuuksia. Pandemian jälkeinen landemia on tuonut uusia muuttajia ja etätyöntekijöitä maaseudulle. Vihreä siirtymä tuo kestäviä investointeja maaseudulle. Nyt maaseudulla on pula asunnoista ja osaajista. Suomi ei ole vain urbaanien kaupunkien kotimaa, on kehitettävä myös maaseudun Suomea, sanoi Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto tiedotteessa.
Yhdistys esittää, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan kansallinen etätyöstrategia, joka säästäisi valtion kiinteistökuluja. Lisäksi maaseudun kyläkouluille pitäisi ohjata 10 miljoonaa euroa.
Kyläpalvelubusseille pitäisi suunnata kolmen miljoonan kokeiluraha, jolla tuotaisiin alueille liikkuvia sote-palveluja.
Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri, ja siihen vastasi helmikuussa runsaat tuhat suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.