Kahdesti varapaikalta eduskuntaan noussut Tellervo Renko neuvoo: Kansanedustajan pitää hoitaa sellaisiakin asiota, jotka eivät hänelle kuulu

Kansanedustajan on hoidettava ihmisten asioita, kouluneuvos, ex-kansanedustaja Tellervo Renko (ent. Nousiainen) sanoo.

– Sellaisiakin, jotka eivät oikeastaan kansanedustajalle kuulu. Sillä tavalla rakennetaan luottamusta.

Renko on eduskuntauransa jälkeenkin saanut auttaa ja neuvoa ihmisiä byrokratian sokkeloissa.

Suomenmaa pyysi Rengolta vinkkejä aloittelevalle kansanedustajalle. Keskustan eduskuntaryhmässä nähtiin viimeksi tänään muutos, kun Hanna-Leena Mattila tarkastutti valtakirjansa.

Renko nousi eduskuntaan kesken kauden kaksi kertaa.

Ensimmäisen kerran eduskunnan ovet avautuivat helmikuussa 1986, kun pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Ahti Pekkala lähti Oulun läänin maaherraksi. Tellervo Renko, tuolloin vielä Nousiainen, keskeytti työnsä Kempeleen lukion rehtorina ja siirtyi Arkadianmäelle.

– Seuraan vuoden vaaleissa tulin sitten valituksi. Sitä seuraavissa, vuoden 1991 vaaleissa putosin taas varasijalle. Ja siitä nousin taas eduskuntaan, kun Eino Siuruainen vuorostaan lähti maaherraksi, muistelee Renko.

Vuoden 1995 vaaleissa Renko ei tullut valituksi, vaikka keräsi 4 029 ääntä. Oulun vaalipiirin keskustalaisilla kisa on aina kova.

Renko tietää, että nykyään uusien kansanedustajien perehdyttäminen on perusteellisempaa ja järjestelmällisempää kuin ennen.

– Varmasti on apua myös siitä, että kansanedustajilla on nyt avustajat. Siitä järjestelystä kannattaa ottaa kaikki hyöty.

Opiskeltavaa uudella kansanedustajalla riittää, mutta myös eduskunnan virkamiehiltä saa apua.

– Mutta kyllä se oikeastaan yhden kauden vaatii, että kunnolla pääsee sisään kaikkeen mitä siinä talossa tapahtuu, Renko pohtii.

Vaikuttamispaikkojen suhteen tavoitteet kannattaa aluksi asettaa maltillisiksi.

– Aluksi pitää tyytyä niihin valiokuntiin, mitä annetaan. Vaalien jälkeen tilanne on jo toinen.

Renko neuvoo myös, että omia luotettavia verjkostoja ei saa unohtaa, vaikka eduskuntatyössä olisi miten kiire.

Entinen kansanedustaja vinkkaa myös, että eduskunnan sisällä on monenlaisia vaikuttamisväyliä.

Naisverkosto eduskuntaan perustettiin Rengon kansanedustaja-aikana.

– Aluksi toiminta oli haparoivaa ja kyräilevää, mutta siitä kehittyi merkittävä toimija. Jos eduskunnan naisverkostossa yhdessä sovitaan jonkun asia edistämisestä, niin se kyllä menee eteenpäin.