Käänne Venäjä-suhteissa edellyttäisi kestävää rauhaa Ukrainaan, arvioi Olli Rehn

Suomen ja Venäjän suhteissa voi odottaa käännettä parempaan vasta, kun Venäjä lopettaa sotimisen Ukrainassa ja alkaa noudattaa Euroopan rauhan ja turvallisuuden periaatteita. Näin arvioi kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn.

– Nykytilassa meillä ei ole edellytyksiä korkean tason poliittisiin suhteisiin, Rehn sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä presidenttitentissä.

Rehnin mukaan lähtökohtana on, että Ukrainaan on saatava ensin oikeudenmukainen ja kestävä rauha. 

– Lisäksi on muistettava, että presidentti Putin on kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama henkilö, hän huomautti.

Tilanne voi Rehnin mukaan kuitenkin muuttua, jos Eurooppa ja Yhdysvallat yhdessä katsovat, että Suomen presidentin olisi hyödyllistä käynnistää keskustelut Venäjän poliittisen johdon kanssa.

– Silloin olisin tietysti valmis keskustelemaan vaikka itse belsebubin kanssa, jos siitä on hyötyä rauhan ja turvallisuuden näkökulmasta.

Rehnin mukaan käytännön rajayhteistyötä pitää kuitenkin pyrkiä jatkamaan tämänhetkisestä häiriötilasta huolimatta.

– On tärkeää samaan aikaan, että meillä nämä käytännön arkiset asiat tuolla rajalla hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista ottaen huomioon tämän Venäjän viimeaikaisen ilkeyden ja kiusanteon koskien turvapaikanhakijoiden virtaa.

Rehn kertoi kysyneensä vierailullaan Imatran rajavartiostossa, millaista käytännön arkinen yhteydenpito Venäjän suuntaan nyt on.

– Ja sain vastauksen, että siellä pari päivää sitten viimeksi olivat rajavaltuutetut tavanneet delegatioineen.

Puheenjohtaja Annika Saarikon ja kansanedustaja Hilkka Kempin vetämässä tentissä Rehn korosti jälleen, että itäisen Suomen elinvoiman varmistaminen on koko Suomelle suuren mittaluokan kansallinen turvallisuuspoliittinen kysymys.

Rehnin mukaan asuttu raja on turvallinen raja, ja Itä-Suomessa on kaksi ongelmaa: kaupankäynti on jäissä ja vihreä siirtymä ei ole edennyt Puolustusvoimien tutkiin liittyvien tuulivoiman rakentamisrajoitteiden vuoksi.

Rehnin mukaan tuulivoimakysymys on ratkaistava ja itäiseen Suomeen on saatava kunnon sähkönsiirron kantaverkko, jotta aurinkoenergian ja tuulivoiman investointeihin saadaan vauhtia.

– Hyvä ystäväni Tea asuu Ruokolahdella aivan rajan pinnassa. Siellä Venäjän häirinnän takia 5G ei toimi ja tietoliikenneyhtiöt ajavat nyt 3G:tä alaspäin. Se on todella merkittävä hidaste yritystoiminnalle, Rehn näki.

Paneelin toisena juontajana toiminut Saarikko hauskuutti yleisöä kuulemallaan vertauksella, jonka mukaan Rehnissä on jotain vaikeasti selitettävää presidentillisyyttä ja että Rehn on ”vähän kuin semmoinen köyhän miehen Niinistö”.

– Jatka vaan, Rehn pyysi ja muistutti, että Santeri Alkiokin oli aina ”köyhän asialla”.

Saarikko kysyi Rehniltä, olisiko tästä linjaltaan ja näkemyksiltään työn jatkajaksi Niinistölle, joka on keskustalaisten mielestä hoitanut hommansa hyvin.

Rehn sanoi arvostavansa korkealle Niinistön työtä tasavallan presidenttinä ja muutoinkin.

– Jokainen meistä on tietysti oma persoonansa ja tuen hänen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa.

Rehn näki kuitenkin sen eron, että hänellä sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa opiskelleena on pitkäaikainen ja omakohtainen kokemus läntisestä maailmasta. Sen hän arveli olevan avuksi presidentin tehtävässä ja Suomen asian hoitamisessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.