Juhana Vartiaisen mielestä ay-liike tuhoaa Suomen hyvinvoinnin – "Hallitus ampuu norsupyssyllä hyttysiä", Insinööriliitosta muistutetaan
Palkansaajajärjestöt vastustavat hallituksen suunnitelmia muuttaa irtisanomislakia. Käytössä ovat jo ylityö- ja vuoronvaihtokiellot, matkustusrajoitukset ja lyhyet lakot. Seuraavaksi povataan yleislakkoa, ellei hallitus taivu ay-liikkeen tahtoon.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) hämmästelee sekä työtaistelua että ay-liikkeen roolia asiassa. Hän pitää etujärjestöille annettua valtaa yhtenä korkean työttömyyden ja alhaisen työllisyysasteen syynä.
– Missään muualla ei ole syntynyt ajatusta, että ay-liike omistaa työelämän uudistamisen. Ja juuri meillä on pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste, ja työttömyydessä olemme samassa sarjassa Välimeren maiden kanssa.
Insinööriliitto liittyi mukaan työtaisteluun viime perjantaina.
– Liitto ei voi katsella vierestä, kun maan hallitus heikentää irtisanomissuojaa yksipuolisesti sanelemalla, toteaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo tiedotteessa.
Vartiaisen mielestä on absurdia kutsua lainsäädäntöä saneluksi, sillä sitähän kaikki lait ovat. Hän ihmettelee, että näin pienen lakimuutoksen takia ylipäänsä aletaan puuhata laajoja työtaisteluita.
– On tuhoisaa, jos edes pientä, hyvin perusteltua uudistusta ei voida tehdä, koska joku perustuslain vastainen korporatiivinen ylähuone sanoo sille ei.
Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäen mukaan hallituksen, eduskunnan ja työmarkkinajärjestöjen välinen työnjako on selvä.
– Parlamentarismissa eduskunta säätää lait. Yhtä selvää on, että etujärjestöillä on oikeus ilmaista mielipiteensä, ja myös vastustaa niitä laillisia keinoja käyttäen. Myös poliittinen lakko on länsimaisessa demokratiassa laillinen keino.
Vartiaisen mukaan työmarkkinoiden muutokset ovat umpikujassa.
– Ay-liike tuhoaa Suomen hyvinvoinnin, ellei poliittinen järjestelmä itsenäisty. Valtiovallan pitää ottaa vastuu työllisyydestä.
Hieman yllättäen Vartiainen viittaa SAK:n järjestämään tilaisuuteen luottamusmiehille. Sen lopuksi esitettiin vetoomus lähteä äänestämään.
– Se on positiivinen asia ja oikea tapa. Väärä lähestymistapa on se, että valtion pitäisi neuvotella.
Jari Rauhamäki on päinvastaisella kannalla.
– Pidän enemmän EK:n entisen työmarkkinajohtaja Laatusen linjasta: asioita on tässä maassa pistetty sopimalla eteenpäin.
Ratkaisu ajankohtaiseen irtisanomislaki-kiistaan on Vartaiselle selvä.
– Pitää vain säätää ne lait, ne ovat hyvin perusteltuja. Kun tämä kiista voitetaan, seuraavat muutokset ovat helpompia.
Vartiainen toteaa, että tutkimuksissa – esimerkiksi saksalaisessa, OECD-maita käsittelevässä ja italiaisessa tutkimuksessa, jossa analysoidaan Euroopan ja Yhdysvaltojen työmarkkinoita – on todettu irtisanomissuojan heikentämisen parantavan tuottavuutta.
– Tuottavuus kohenee, kun liikkuvuus voimistuu ja ihmiset hakeutuvat itselleen paremmin sopiviin tehtäviin. Heikompi irtisanomissuoja voi myös lisätä työntekijän ponnistelua.
Rauhamäki löytää paljon perusteita sille, että hanke on turha.
– Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset ovat selvitysten mukaan aika olemattomat. Henkilöperusteinen irtisanomissuoja ei ole Suomessa erityisen vahva, se on OECD-maiden keskitasoa. Lisäksi irtisanominen työntekijästä johtuen on mahdollista jo nykysäännösten perusteella.
Rauhamäki muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt muita työllistämistoimia: esimerkiksi pidentänyt koeaikaa ja lyhentänyt takaisinottovelvollisuuden kestoa.
– Olisi viisaampaa katsoa ennen uusia muutoksia näiden vaikutukset.
Insinööriliitossa huolta aiheuttaa myös oikeuskäytännön puute.
– Ehdotettu muutos on lain tulkinnan kannata hyvin epäselvä. TEM:in tilastojen mukaan Suomessa irtisanotaan vuosittain yli 600 000 ihmistä, ja heistä henkilöperusteisesti noin 14 000. Vain 300-400 tapausta johtaa oikeuskäsittelyyn. Voi sanoa, että hallitus ampuu norsupyssyllä hyttysiä, Rauhamäki kuvailee.
Muutos lakiin ja oikeuskäytäntöön on Juhana Vartiaisen mukaan pieni.
– Kun hankalista ja tuottamattomista tyypeistä pitää päästä eroon, korvaussumma voisi olla puolen vuoden palkka nykyisen yhdeksän kuukauden sijaan. Tämä on se, mistä nyt puhutaan.
Mutta miksi palkansaajajärjestöt reagoivat järein keinoin lakimuutokseen, jonka merkitys on pieni?
– Irtisanomissuoja ei ole missään tapauksessa pieni asia, se on työntekijän ja työsopimuslain kannalta aivan keskeinen. Lakimuutos ei poista suojaa, mutta heikentää sitä. Kuka antaa takuun siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen ei jatku? Rauhamäki kysyy.
Juttua täydennetty klo. 19.50