Jordania kärvistelee historiallisen kuivuuden kourissa – Superhelleaalloista uhkaa tulla Lähi-idän uusi vitsaus

Jordania on aina kamppaillut veden riittävyyden kanssa, mutta tänä vuonna maata uhkaa poikkeuksellinen kuivuus. Vesi- ja kasteluministeriön mukaan lokakuusta huhtikuulle ajoittuvan sadekauden sademäärät jäivät vain 60 prosenttiin normaalista.

–  Tilanne on kriittinen, sanoo ministeriön viestintäpäällikkö Omar Salameh.

Ministeriön mukaan Jordania tarvitsisi vuodessa noin 1,3 miljardia kuutiometriä vettä, mutta nyt käytettävissä on enintään 900 miljoonaa kuutiota. Asiantuntijoiden mukaan edessä saattaa olla historiallisen paha kuivuus.

Jordanian vuotuinen sademäärä on entuudestaankin vain noin viidesosa Suomen vastaavasta, ja ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan tilannetta entisestään. Maailmanpankin käyttämien ennusteiden mukaan keskimääräisen lämpötilan odotetaan nousevan kaksi celsiusastetta ja sademäärien vähenevän viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä.

Jordanian vähäisiä vesivaroja kuluttavat myös nopea väestönkasvu sekä Lähi-idän mittapuulla vakaaseen maahan eri ilmasuunnista vuosien ja vuosikymmenten aikana tulleet pakolaiset.

Jordanian rajojen sisäpuolella arvioidaan tällä hetkellä asuvan noin 10 miljoonaa ihmistä, kun maan vesivarat riittäisivät kahden miljoonan ihmisen tarpeisiin. Ei siis kovin yllättävää, että vedensaantia säännöstellään rajusti.

Naapurimaa Israel on vuoden 1994 rauhansopimuksen perusteella velvollinen toimittamaan Jordanialle vuosittain 55 miljoonaa kuutiota vettä. Jordania yritti saada tänä vuonna kahdeksan miljoonaa kuutiota lisää, mutta sopimus syntyi vain kolmesta miljoonasta.

Vesivajetta täydentääkseen Jordanian täytyy kuluttaa hitaasti uusiutuvia pohjavesivarojaan kiihtyvällä tahdilla – ja yrittää pitää ilmaisen veden perässä olevat varkaat erossa vesijohtoputkista. Osa Jordanian pohjavesivaroista onkin jo pumpattu tyhjiin.

Ongelmia pahentavat huonokuntoisen vesijohtoverkoston aiheuttama hävikki sekä puutteellinen jätevesien puhdistus. Kaiken muun riesan lisäksi tuli koronapandemia, joka sai ihmiset sulkeutumaan koteihinsa ja kuluttamaan entistä enemmän vettä.

Juomaveden varastoimiseen tarkoitettujen kolmen patoaltaan täyttöaste on viestintäpäällikkö Salamehin mukaan kriittisellä tasolla eli vain noin kolmasosa tavanomaisesta. Mutta eipä vettä tahdo riittää myöskään viljelijöille.

Lähi-idän äärimmäiset helleaallot yhdessä alueen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien kanssa saattavat johtaa suurimittaiseen ilmastopakolaisuuteen.

Ammad Daoudin viiden hehtaarin vuokratiluksilla maaperä lohkeilee kuivuudesta lähellä väkevän suolaista ja kutistuvaa Kuolluttamerta. Mies pitää käsisään marmorikuulan kokoista vihreää tomaattia, joka kuivui kokoon jo ennen kypsymistään.

–  Jos vettä olisi riittänyt, tämä tomaatti olisi nyrkkini kokoinen, Daoud vakuuttaa.

Hänen mukaansa edessä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin polttaa kuolleet ja menetetyt viljelykasvit.

–  Viiden kuukauden työ savuna ilmaan, viljelijä toteaa.

Ibrahim Dgheimat viljelee tilallaan normaalisti munakoisoa, kesäkurpitsaa, tomaatteja ja paprikaa. Nyt kaksi kolmasosaa sadosta on mennyttä ja pelloilla kerätään papuja. Tappiot lasketaan kymmenissätuhansissa Yhdysvaltain dollareissa.

–  En voi mitenkään maksaa palkkaa työntekijöille, Dgheimat sanoo.

Koronapandemia lisäsi viljelijän vastoinkäymisiä entisestään, kun rajat sulkeutuivat vienniltä ja kysyntä hotelleissa sekä ravintoloissa lopahti.

Kuivuus ja muut ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset eivät rajoitu vain Jordaniaan. Koko Lähi-idän alueen ennustetaan olevan yksi pahiten lämpenemisestä kärsivistä alueista maailmassa.

Jos ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei onnistuta, tutkijat ennustavat Lähi-idän kokevan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla säännöllisesti toistuvia äärimmäisiä superhelleaaltoja. Niissä lämpötilat saattavat nousta useiden viikkojen ajaksi jopa 56 celsiusasteeseen ja ylikin.

Näin erityisesti kaupungeissa, joissa suurin osa alueen asukkaista asuu.

Tällaiset lämpötilat ovat jo itsessään mahdollisesti hengenvaarallisia niin ihmisille kuin eläimille. Äärimmäiselle kuumuudelle altistuvien ihmisten määrä voi olla noin 600 miljoonaa, sanoo George Zittis tutkimuslaitos Cyprus Institutesta.

Lähi-idän äärimmäiset helleaallot yhdessä alueen poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien kanssa saattavat johtaa suurimittaiseen ilmastopakolaisuuteen pohjoisen viileämmille seuduille, arvioi johtaja Jos Lelieveld Max Planck -instituutista.