JEF-kokouksessa luvattiin Ukrainalle lisää aseistusta – myös Suomi valmistelee uutta pakettia
Latvian Riiassa järjestettiin maanantaina JEF-maiden kokous, jossa painotettiin, että vahvan tuen Ukrainalle on jatkuttava.
Lisää aseapua Ukrainalle on antamassa jälleen myös Suomi, kertoi kokoukseen osallistunut presidentti Sauli Niinistö.
Niinistön mukaan seuraava paketti on jo valmistelussa.
– Paketti paketiltahan tässä on paketin koko kasvanut, hän sanoi suomalaismedialle kokouksen jälkeen.
Myös kokouksen toinen isäntämaa Britannia kertoi ennen kokousta lisäävänsä tukea Ukrainalle tuntuvasti. Pääministerinkanslian lausunnon mukaan paketin arvo on 250 miljoonaa puntaa eli lähes 290 miljoonaa euroa.
Tämä turvaa jatkuvan virran kriittisen tärkeitä tykistöammuksia Ukrainaan vuonna 2023.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama puolustusyhteistyökehys, jossa ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Kaiken kaikkiaan kokous sujui samanlaisen tilannekuvan jakavien maiden kesken hyvin.
– Paras anti on havaita hyvinkin pitkälle menevä yhteinen ymmärrys ja halu asioiden eteen viemisestä, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan JEF voi tulevaisuudessa täydentää Natoa monella tapaa.
– Olemme nähneet, että Naton päätöksentekoprosessi voi viedä paljon enemmän aikaa, kuin tällaisen pienemmän väen, joka on hyvin samanmielistä. Tietynlaisia välittömiä reaktioita kriisitilanteessa, siihen ehkä kyetään.
Niinistön mukaan kokouksessa keskusteltiin myös JEFin sotaharjoitustoiminnan lisäämisestä, ja ylipäätään myös JEFin tulevaisuudesta ja kehittämisestä jatkossa.
Kokouksen lehdistötiedotteen mukaan JEF-maat järjestävät ensi vuonna sotaharjoituksen arktisella alueella, ja tiivistävät yhteistyötä alueella ylipäätään.
Samanmielisyydestä kokouksesta muistutti myös se, että useat kokoukseen osallistuvat johtajat muistuttivat, että Ukrainaa ei tule painostaa rauhaan millään sille epäedullisella tavalla.
– Ennen kuin Venäjä on kokonaan vetäytynyt Ukrainasta, ei tällaisille neuvotteluille ole tilaa, kokouksessa puhunut brittipääministeri Rishi Sunak sanoi.
Sunakin mukaan Venäjän yksipuoliset ilmoitukset tulitauosta ovat täysin merkityksettömiä. Hänen mukaansa Venäjä todennäköisesti käyttäisi tulitauon vain joukkojensa uudelleen ryhmittämiseen ja varustamiseen.
– Tukea Ukrainalle tulee jatkaa, kunnes Ukraina saa itselleen oikeutetun rauhan. Sitäpä on vaikea nähdä tällä hetkellä, milloin sota sillä tavoin päättyisi, totesi puolestaan Niinistö.
Media tiedusteli myös Niinistöltä ja muilta johtajilta, mitä mieltä he ovat Ranskan presidentti Emmanuel Macronin joulukuun alussa tekemästä ehdotuksesta, jonka mukaan länsimaiden pitäisi antaa Venäjälle turvatakuut. Ehdotus on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä.
Niinistö totesi suomalaismedialle, että turvatakuita ovat enemminkin olleet vailla Venäjän lähinaapurit.
– Turvattomuutta on ollut lähinaapureissa, ja takuita tarvitaan siellä, hän sanoi.
