Jäämeren rata alkaa hahmottua – saamelaiset pelkäävät radan haittaavan poronhoitoa

Lapin karuihin maisemiin suunnitteilla oleva Jäämeren rata uhkaisi toteutuessaan saamelaisten perinteistä elinkeinoa poronhoitoa.

Oli mahdollisen radan reitti mikä tahansa, se halkoo saamelaisten kotiseutualueen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Venäjällä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Keskelle Suomen Lappia kaavailtu ratalinjaus kulkisi Rovaniemeltä Ivalon kautta Kaamaseen ja siitä Inarijärven pohjoispuolelta Norjaan Kirkkoniemeen. Tällöin rata kulkisi kuuden saamelaispaliskunnan läpi pelkästään Suomen puolella, kaikkiaan saamelaispaliskuntia on kolmetoista.

Poromiehet pelkäävät, että ainakin satoja poroja jäisi junan alle.

– Ei tarvitse olla ennustaja ymmärtääkseen, että porovahingot olisivat merkittäviä, Sanila-Aikio sanoo.

Radan aitaaminen on saamelaiskäräjien mukaan huono vaihtoehto esimerkiksi siksi, että saamelainen poronhoito perustuu eläinten vapaaseen laiduntamiseen. Uudet aidat merkitsisivät sitä, että saamelaiselta poronhoidolta katoaisi viimeinenkin pohja.

Saamelaiset pelkäävät, että ratahanketta aletaan viedä eteenpäin neuvottelematta saamelaisten itsehallintoelimen eli saamelaiskäräjien kanssa. Neuvotteluosapuolena saamelaisten kanssa on liikenne- ja viestintäministeriö.

– Pitkään saamelaiskäräjät oli mediatietojen varassa, Sanila-Aikio sanoo. Vasta talvella ministeriö ja käräjät ovat käyneet epävirallisia keskusteluja.

Ministeriö lupaa käydä saamelaiskäräjien kanssa saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut, sanoo liikenneneuvos Sabina Lindström. Sen on määrä tapahtua tämän kuun aikana, jolloin ensimmäiset luonnokset rataselvityksestä ovat paperilla.

– Jos saamelaiskäräjien linjaus koko rataa kohtaan on ehdoton ei, tämä pitää kirjata perusteluineen ylös ja saattaa päättäjien tietoon, Lindström sanoo.

– Sen jälkeen kyse on poliittisesta päätöksenteosta.

Jäämeren radan suunnittelun taustalla on ajatus siitä, että rata hyödyttäisi muun muassa Lapin kaivosteollisuutta ja matkailua.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Jäämeren rata olisi osa isoa liikenneverkkoa: laajassa mittakaavassa se liittyy muihin suuriin suunnitelmiin, kuten Baltian rautatiehen, Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliin tai Koillisväylän tietokaapelihankkeeseen.

Ministeriö pyysi viime kesänä Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviraston kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista ja kannattavuutta.

Selvityspyynnön mukaan työ tulisi tehdä yhteistyössä Norjan rautatieviranomaisten kanssa. Työn on määrä olla valmis helmikuun lopussa.

Saamelaiskäräjät on moittinut valtiovaltaa siitä, että käräjien kantaa ei ole aina aiemminkaan huomioitu saamelaisiin vaikuttavia lakeja säädettäessä. Esimerkiksi vuonna 2016 valmistunut metsähallituslaki ja Tenojoen kalastussääntö säädettiin ilman aitoa neuvottelemista, saamelaiskäräjät sanoo.

– Kyse voi osittain olla myös siitä, että ministeriöt eivät tunne saamelaiskäräjälakia ja sen asettamia velvoitteita, arvioi saamelaisasioista vastaava neuvotteleva virkamies Satu Kaskinen oikeusministeriöstä.

Pohjoismainen saamelaisten parlamentaarinen neuvosto antoi marraskuun lopussa Suomen ja Norjan liikenneministeriöille huomautuksen siitä, että ne varmistavat valtioiden saamelaiskäräjien saavan täydelliset tiedot ja konsultoinnin Jäämeren radasta.