Jäähdytyksen tarve kasvaa kiinteistöissä, ja hintalapusta on tulossa jäätävä
Jäähdytyksen tarve kasvaa asuinkiinteistöissä. Muuttuva ilmasto vaikuttaa siihen, mihin ja miten uusia kiinteistöjä rakennetaan, mutta myöskään olemassa oleva rakennuskanta ei välty muutoksilta.
LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminta teetti ilmastoriskiarviot kaikille hallinnoimilleen 150 kiinteistölle. Sopeutuminen nouseviin lämpötiloihin vaatii näihin kiinteistöihin 7,4 miljoonan euron investoinnit.
Kasvaviin sademääriin ja tulvariskeihin varautuminen puolestaan vaatii 2,6 miljoonan euron investoinnit, joista suurin osa tulisi tehdä vuoteen 2030 mennessä.
Kiinteistökantaan on siis investoitava 10 miljoonaa euroa, jotta vältetään merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit.
Mennyt heinäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi kuumin kuukausi, ja ilmasto lämpenee vauhdilla myös Suomessa, LähiTapiola muistuttaa tiedotteessaan.
Tulvariskin arvioidaan kasvavan kaksin- tai kolminkertaiseksi vuosisadan loppuun mennessä.
– Yleensä kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja kiinteistöistä, keskustelu jää päästöjen hillintään. On tärkeää puhua myös sopeutumisesta: ilmasto on jo lämmennyt ja se aiheuttaa kiinteistöille riskejä, joihin on pakko sopeutua, vastuullisuuspäällikkö Anniina Peltonen LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta sanoo tiedotteessa.
Investointitarve kasvaa, mutta sopeutumatta jättäminen se vasta kalliiksi tulisikin, hän toteaa.
– Ison vesivahingon, esimerkiksi kellaritulvan, korjaaminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia.
LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminta hallinnoi noin miljoonan neliömetrin kiinteistökantaa Suomessa. 150 kiinteistön arvo on noin kolme miljardia euroa. Kiinteistöistä 80 on kokonaisia taloyhtiöitä ja loput toimitilakiinteistöjä.
Kiinteistö- ja asiantuntijakonserni Granlund perkasi yhtiön kiinteistökannan kohde kohteelta ja selvitti, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii kiinteistöissä.
On riski, että pitkien hellejaksojen aikana sisälämpötilat nousevat liikaa, jolloin jäähdytysjärjestelmän asentaminen tulee tarpeeseen. Aktiivisen lämmönhallinnan ohella voidaan käyttää passiivisia keinoja, esimerkiksi asentaa aurinkosuojakalvoja ikkunoihin, vastuullisuuspäällikkö Peltonen kertoo.
Sateisiin ja tulvavesiin liittyvissä riskeissä olennaista olisi sadevesijärjestelmien huolto, riittävä kapasiteetti ja veden kulkeutumisen viivyttäminen. Esimerkiksi kun rankkasateet yleistyvät, vanhoille sademäärille mitoitetut rännit eivät enää vedä tarpeeksi vettä. Tällöin on lisättävä kattokaivojen määrää tai vedettävä lisää rännejä, etteivät vedet valu räystäiden yli rakennusten runkoon.
– Toinen huoli liittyy julkisivujen tiiveyteen: kun kovat tuulet ja rankat viistosateet yleistyvät, on riski, että vesi puskee saumoista rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusongelmia, Peltonen sanoo.