Itärajan aidan testivaihe rakennetaan Imatralle – koko aitahankkeen hintalappu 380 miljoonaa euroa
Suomen itärajalle suunnitellun järeän esteaidan pilottivaihe rakennetaan Imatralle Etelä-Karjalaan. Massiivisen aitahankkeen aluksi nousee kolme kilometriä aitaa Pelkolaan, Imatran rajanylityspaikan molemmin puolin.
Pelkolassa rajavyöhykkeellä kulkee nykyisin runsaan metrin korkuinen verkkoaita Suomen puolella rajaa.
Venäjän puolella rajaa ei aitoja tai muita rakennelmia näy. Muutaman metrin päässä alkaa tiheä kuusimetsä. Mitään korpea alue ei silti ole, sillä Svetogorskin kaupunki sijaitsee aivan rajan tuntumassa Venäjällä. Sen savua puskevat tehtaanpiiput näkyvät hyvin Imatran raja-asemalle.
Suomen puolella rajaa metsä on mäntyvoittoista ja avarampaa. Perjantaina puolenpäivän aikaan hiljaisuuden rikkoi Suomen puolelta kuulunut moottorisahan tai raivaussahan ääni.
Tähän asti rajavartijat ovat kulkeneet Suomen puolella rajaa kävellen ja mönkijöillä tai talvisin hiihtäen ja moottorikelkoilla. Pelkolassa rajavyöhykkeen maasto on sellaista, ettei autolla pysty siinä ajamaan.
Ensi vuonna tilanne muuttuu, kun alueelle rakennetaan kolme metriä korkea teräsaita ja sen viereen tie. Pilottivaiheen rakennustyöt alkavat Pelkolassa keväällä, ja valmista pitäisi olla kesäkuussa.
Kolmen kilometrin mittaisen pilottiaidan rakentaminen maksaa kuusi miljoonaa euroa. Hallitus on jo esittänyt siihen rahoitusta.
Kaikkiaan esteaitaa on tarkoitus rakentaa itärajalle 200 kilometriä. Aidasta valtaosa tulisi Kaakkois-Suomeen, mutta myös pohjoisemmaksi tulisi useita aidattuja osuuksia. Aitaa nousisi muun muassa rajanylityspaikkojen läheisyyteen.
Rajavartiolaitos kertoi perjantaina mediatilaisuudessa Imatralla, että koko aitahankkeen hintalappu on noin 380 miljoonaa euroa. Kyseessä olisi valtava investointi, yksi Rajavartiolaitoksen historian suurimmista.
Rajavartiolaitos perustelee massiivista aitahanketta sanomalla, että esteaita on välttämätön laajamittaisen maahantulon tai vieraan valtion aiheuttaman välineellistetyn maahantulon tilanteessa.
Lisäksi Rajavartiolaitos sanoo, ettei aita olisi vain poikkeusoloja varten, vaan se parantaisi rajojen valvontaa myös tavallisessa arjessa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan, eversti Vesa Blomqvistin mukaan esteaita muun muassa hidastaa ja ohjaa ihmisten liikettä sekä antaa rajavartioston partioille lisää reagointiaikaa. Aita myös mahdollistaa häiriötilanteiden hallinnan.
EU-maista Puola ja Liettua ovat hiljattain pystyttäneet aitaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Lisäksi esimerkiksi Viro on aloittanut aidan rakentamisen itärajalleen.
Imatran Jakolassa perjantaina koiria ulkoiluttanut Arvo Vento kertoi ottavansa itärajan aidan tyytyväisenä vastaan.
– Mielestäni on ihan oikein, että tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa tehdään sellaista raja-aitaa, kilometrin päässä rajalta asuva Vento sanoi STT:lle.
Vaikka Vento suhtautui aitaan myönteisesti, hän piti 380 miljoonan euron kokonaishintaa ”kauhean kalliina”.
– Mutta se on selvä, että se on kallista.
Karhumäen alueella Imatralla asuva Saku-Petteri Komu niin ikään luonnehti aitaa kalliiksi investoinniksi.
– Aika näyttää, onko siitä vastaavaa hyötyä, Imatran Nesteelle kahvitauolle poikennut Komu sanoi STT:lle.
Hän uskoi aidan hidastavan Venäjän puolelta mahdollisesti Suomeen pyrkiviä.
– Mutta ei se välttämättä pysäytä, jos sieltä on joskus isompaa massaa tulossa.
Raja-aidan kolmen kilometrin pilottivaiheessa Rajavartiolaitos testaa valittujen ratkaisujen toimivuutta, kuten urakoiden kilpailutuksia ja neuvotteluja maanomistajien kanssa maan käyttöoikeuden lunastamisesta.
Rajavartiolaitos on jo ollut yhteydessä kaikkiin maanomistajiin, joiden alueelle pilottivaiheen aita ulottuu.
– Kaikki maanomistajat ovat suhtautuneet tähän asiaan todella suurella positiivisuudella, sanoi Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Vesa Blomqvist.
Lain mukaan maanomistaja on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan aidan ja tien rakentamisen sekä haittaavien puiden poistamisen. Aiheutuvasta vahingosta ja haitasta maksetaan käyvän hinnan mukainen korvaus, Rajavartiolaitos sanoo.
Kaakkois-Suomessa raja-alue on Suomen puolella lähes kokonaan yksityisomistuksessa.
Rajavartiolaitos on alkanut jo suunnitella aitahankkeen toistakin vaihetta. Siinä pystytettäisiin esteaitaa itärajan tärkeimmille osuuksille, kuten rajanylityspaikkojen lähistöön.
Hallitus on esittänyt tätä varten 139 miljoonan euron rahoitusta. Rajavartiolaitoksen mukaan summalla saadaan rakennettua noin 70 kilometriä esteaitaa, josta runsaat 50 kilometriä Kaakkois-Suomeen. Toisen vaiheen rakennustyöt alkaisivat ensi vuonna.
Kokonaisuudessaan aitahankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2025 tai 2026.