Asiantuntijat: Iraniin tehty isku oli Israelin "tarkkaan harkittu vastaus" viikonlopun hyökkäykseen
Näyttää vahvasti siltä, että Iraniin varhain perjantaina tehty isku oli Israelin odotettu vastaus Iranin viikonloppuna tekemään ohjus- ja lennokkihyökkäykseen. Näin STT:lle arvioivat everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sekä Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.
Mäkelän mukaan Israelin vastatoimeksi näyttää valikoituneen sotilaskohteisiin rajattu täsmäisku.
– On aika ristiriitaista tietoa vielä siitä, mitä on tapahtunut, mutta kaikki viittaa siihen, että tämä oli Israelin vastaus. Israel halusi osoittaa, että he kykenevät iskemään Iranin maaperälle, Mäkelä kertoo.
Yhdysvaltalaislehtien Washington Postin ja New York Timesin mukaan Isfahaniin ja Tabrizin alueelle kohdistunut hyökkäys tehtiin mahdollisesti Iranin rajojen sisäpuolelta.
Dahlgrenin mukaan on täysin mahdollista, että Israel teki iskun Iranin rajojen sisältä. Kyse olisi hänen mukaansa uudesta piirteestä Iranin ja Israelin välisessä nokittelussa.
– Israel on halunnut osoittaa Iranille, että se kykenee myös tällaisiin iskuihin. Se osoittaa Iranin haavoittuvuutta, Dahlgren arvioi.
Iranin sisällä tänään nähdyn kaltaisia iskuja tekevät niin hallinnon väkivaltaiset vastustajat kuin sunni-islamistiset liikkeetkin. Dahlgrenista olisi kuitenkin vaikea kuvitella, että tällaiset tahot ilmoittaisivat tehneensä iskun Israelin puolesta.
Iranilainen uutistoimisto Tasnim kertoi omiin lähteisiinsä vedoten, ettei Iraniin hyökätty ulkomailta. Mäkelän mukaan Iranin intresseissä onkin kiistää, että Israel olisi ohjuksin tai lennokein läpäissyt Iranin ilmapuolustuksen.
Dahlgrenin mukaan käynnissä on Iranin ja Israelin pelaama vaarallinen valtapeli, jossa kumpikaan maa ei kuitenkaan toivo tilanteen eskaloituvan. Dahlgren uskookin Israelin halunneen todistaa pystyvänsä pienimuotoisiin täsmäiskuihin, jotka eivät aiheuta laajempaa eskalaatiota tai hälytysvalmiutta.
Mäkelä pitää tilanteen eskalaatioriskiä varsin pienenä. Hän perustelee arviotaan sillä, että isku tehtiin nähtävästi sotilaalliseen kohteeseen sen sijaan, että olisi esimerkiksi isketty alueen ydintuotantolaitoksiin. Medialähteiden mukaan iskuja kohdistui Iranin armeijan lentotukikohtaan.
– Samalla pyrittiin minimoimaan, että siviiliuhreja ei tässä iskussa tule, Mäkelä sanoo.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi aamulla viestipalvelu X:ssä, ettei Iranin ydinlaitoksiin ollut tullut vahinkoja. Mäkelän mukaan alueen ydintuotantolaitoksiin iskemiseen olisikin tarvittu erilaisia asejärjestelmiä, sillä ne sijaitsevat maan alla.
– Tässäkin mielessä tämä oli varmasti tarkkaan harkittu vastaus, joka ei pakottaisi Irania jatkamaan ja ottamaan seuraavaa askelta, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan Iran voi mahdollisissa vastatoimissaan hyödyntää äärijärjestöjä, kuten tukemaansa Hizbollahia Libanonissa. Iran voi myös jatkaa ohjus- ja lennokki-iskujen tekemistä Israeliin, minkä Mäkelä kuitenkin huomauttaa jo todetun huonoksi vaihtoehdoksi.
Valtaosa Iranin viime viikonloppuisen hyökkäyksen ohjuksista ja lennokeista nimittäin saatiin Israelin asevoimien mukaan torjuttua.
Avain Iranin ja Israelin välisen kriisin laukeamiseen olisi Dahlgrenin mukaan Gazan sodan loppuminen.
– Alkuperäinen konflikti eli palestiinalaisten ja Gazan hätä usein unohtuu kun puhutaan Israelin ja Iranin välisistä iskuista. Siinä mielessä Iranin lähetystöalueelle kuun alussa osuneesta iskusta lähti liikkeelle uusi vaihde Gazan sodassa, Dahlgren kertoo.
Iran on syyttänyt Israelia Damaskoksen lähetystöalueelle tehdystä iskusta, jossa kuoli kaksi iranilaiskenraalia. Iranin viime viikonloppuisen ohjus- ja lennokki-iskun Israeliin on tulkittu olleen kosto Iranin lähetystöalueelle tehdystä iskusta.
Dahlgren nostaa esille myös Yhdysvaltain roolin tilanteessa. Presidentti Joe Bidenin hallinto on toistuvasti pyrkinyt hillitsemään Israelin toimia Gazassa. Nyt kun Israel on pystynyt osoittamaan Iranin uhkaavan Israelia, on Yhdysvallat ilmoittanut seisovansa vankkumattomasti Israelin turvallisuuden takana.
– Tässä on kova peli menossa, jossa Yhdysvaltain kädet ovat sidotut eikä se oikeastaan pysty estämään Israelin toimia palestiinalaisia kohtaan.
Dahlgren uskoo Iranin ja Israelin välisen nokittelun jatkuvan niin kauan kuin Gazan kaistan tilanne säilyy nykyisellään.
– (Israelin pääministeri Benjamin) Netanjahun intresseissä on pitkittää sotaa jopa siihen asti, että mahdollisesti (Donald) Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti, koska sen jälkeen Israelin sotapolitiikalla olisi vankkumaton tuki Yhdysvalloissa, Dahlgren sanoo.