Influenssakauden rankkuus vielä arvoitus – tauti tulee Suomeen yleensä matkoilta
Suomalaisten matkailuinto pitkän koronatauon jälkeen ratkaisee suurelta osin, kuinka runsaasti talven influenssakausi kaataa ihmisiä sairasvuoteelle. Paha influenssaepidemia tietäisi lisäkuormitusta terveydenhuollolle, jossa on hoidettavana koko ajan myös koronapotilaita.
– Influenssakauden vakavuus on suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon ihmiset matkustavat ja miten virus pääsee meillä leviämään ja kuinka hyvin rokotteeseen valitut virukset vastaavat kiertäviä viruksia, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä pitää ensiarvoisen tärkeänä, että suomalaiset ottaisivat sekä influenssarokotteen että myös koko koronarokotesarjan, jos suoja koronaa vastaan on yhä vajaa eli on saanut korkeintaan yhden rokotteen.
Esimerkiksi Husin alueella on ollut keskimäärin 70–115 potilasta joko tehohoidossa tai tehovalvontahoidossa kunkin influenssakauden aikana.
– Jos meillä on yhtäaikainen kuorma influenssa- ja koronatapauksia, niin se on riski ihmisten vakaville sairastumisille ja sairaalakuormitukselle, hän varoittaa.
Vaikka influenssarokotteen teho on erityisesti iäkkäämmillä huonompi kuin koronarokotteen, molemmissa toimii sama periaate: jos rokotteesta huolimatta sairastuu, tauti jää lievemmäksi kuin ilman rokotetta.
Nohynek ennustaa, että tänä talvena tulee myös potilaita, jotka potevat yhtä aikaa sekä influenssaa että koronatautia.
– Infektio on silloin todennäköisesti voimakkaampi.
Ruotsalainen torjuisi molempia tauteja jatkamalla kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteessä ja julkisissa tiloissa, joissa on ihmisiä koolla.
– Jotta pystymme varautumaan ja suojautumaan influenssaepidemialta ja myös koronalta, jossa sairaalahoitoon joutuneiden määrät ovat nyt lisääntyneet, niin tarvitaan sekä rokotteet että maskit.
Hän toivoo, että maskin käytöstä joukkoliikenteessä ja julkisissa tiloissa tulisi vähintään riskiryhmille pysyvä käytäntö aina influenssakauden aikana.
Influenssaan kuolee Suomessa vuosittain 400–2000 ihmistä epidemian vakavuudesta riippuen. Kuolinmääriä on vaikea tarkkaan sanoa, koska influenssaa ei kirjata peruskuolinsyyksi.
– Koronassa kuolleisuus on vakavissa tapauksissa kuitenkin arvioitu lähes kymmenen kertaa korkeammaksi kuin influenssassa, Nohynek vertaa.
Toistaiseksi ei tiedetä, millaisia viruksia Suomeen tulee ja miten hyvän suojan rokote niitä vastaan antaa. Rokotteen koostumus on päätetty jo viime helmikuussa, eikä sitä enää ehditä muuttaa influenssakauden aikana.
Julkiseen terveydenhoitoon on rokotteita tilattu ennätysmäärä, kaksi miljoonaa. Päälle tulevat yksityiselle sektorille tilatut 600 000 rokotetta.
Nohynekin mukaan influenssa- ja koronarokotteen voi ottaa samalla käynnillä, kunhan rokotteet annetaan eri raajaan.
Yksityiset terveysyritykset ovat jo aloittamassa influenssarokotuksia. Aikuisten työikäisten ja varsinkin hoitoalalla työskentelevien on järkevää ottaa rokotus jo nyt. Vanhempia ihmisiä Nohynek kannustaa malttiin, jotta rokotuksen teho olisi parhaimmillaan vielä pahimman influenssakauden aikana.
– Varsinkin vanhemmilla rokotesuoja hiipuu jopa puolessa vuodessa.
Ensimmäiset influenssat tavataan Suomessa yleensä marraskuussa, ja voimakkaimmillaan virus jyllää helmi-maaliskuussa.