Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kansallinen suunnitelma päivitetään – ministeriö asetti valmistelua varten laajapohjaisen työryhmän

Suomi oli vuonna 2005 ensimmäinen EU-maa, joka julkaisi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian, ministeriö muistuttaa
Ilmastopolitiikka

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on asettanut työryhmän kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelua varten.

Eri hallinnonalojen edustajista muodostuvan ryhmän tehtävänä on valmistella ilmastolain mukainen sopeutumissuunnitelma vuoden 2022 loppuun mennessä, ministeriö kertoo tiedotteessaan.

– Suomi oli vuonna 2005 ensimmäinen EU-maa, joka julkaisi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian. Nykyinen, vuoden 2022 loppuun ulottuva Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2014, tiedotteessa sanotaan.

– Tavoitteena on, että uusi suunnitelma valmistellaan vuoden 2022 aikana ja annetaan eduskunnalle valtioneuvoston selontekona.

Uusi kansallinen sopeutumissuunnitelma valmistellaan nykyisen suunnitelman toimeenpanosta saatujen kokemusten pohjalta niin, että valmistelussa huomioidaan sekä kansallisen ilmastolain että EU:n asettamat velvoitteet, ministeriö kertoo.

– Kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa Suomen ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää, ja EU:n ilmastolaki (2021/1119) edellyttää sekin jäsenvaltioilta kattavia kansallisia sopeutumissuunnitelmia.

Sopeutumissuunnitelma valmistellaan MMM:n johdolla yhteistyössä kahdeksan muun hallinnonalan kanssa. Hallinnonalojen ministeriöt ovat ulko-, sisä-, puolustus-, valtiovarain-, työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö.

Työhön osallistuu lisäksi asiantuntijoita muun muassa Ilmatieteen laitoksesta, Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta, maa- ja metsätalousministeriö kertoo.

Myös MMM:n johdolla toimiva laajapohjainen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä osallistuu valmisteluun, ja työn kuluessa kuullaan myös laajemmin eri sidosryhmien edustajia.

Vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa määritellään varautumiseen ja sopeutumiseen liittyvät tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen liittyvät politiikkatoimet, ministeriö kertoo.

– Suunnitelma tulee sisältämään myös riski- ja haavoittuvuustarkastelun, hallinnonalakohtaiset suunnitelmat sekä mahdollisesti myös hallinnonalojen rajat ylittäviä ja alueellisia tarkasteluja. Tavoitteena on kehittää myös seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan toimien edistymistä ja vaikuttavuutta.