Ikäihmisten kohtelu tuohduttaa – oppositio ei hyväksy pakkosiirtymää sähköiseen viranomaispostiin
Hallituksen esitys sähköiseen viranomaispostiin siirtymisestä nostatti opposition tiukkaan vastarintaan eduskunnan palautekeskustelussa.
Oppositio piti digitalisaatiota sinänsä oikeana suuntana, mutta se ei saa tapahtua kansalaisten oikeusturvan ja haavoittuvimmassa asemassa olevien kustannuksella.
Opposition mukaan esityksellä havitellut säästöt voivat kadota nopeasti, jos viestien perillemenon epävarmuus johtaa inhimillisiin katastrofeihin tai oikeudellisiin prosesseihin.
Esityksen mukaan viranomaisen tiedoksiannot lähetettäisiin jatkossa ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomi.fi-viestinvälityspalvelun käyttöä.
Keskustan Petri Honkonen oli erityisen huolissaan siitä, miten Suomi.fi-tili aktivoituu kansalaiselle. Honkonen korosti, että viranomaisen tiedoksiannot ovat keskeinen oikeusturvatakuu.
Honkosen mukaan viranomaisen tiedoksisaattamisvelvollisuus on aivan keskeinen kansalaisen oikeusturvatae, eikä se toteudu esityksessä toteudu riittävällä tavalla.
– Eli tässä muutoksessa käytännössä vastuu näistä seuraamuksista, siis jos kansalainen ei sitä viestiä viranomaisen päätöksestä saa, siirtyisi tässä tapauksessa nyt sitten viranomaiselta kansalaiselle.
Honkonen toi esiin myös ikääntyvän väestön muuttuvan toimintakyvyn. Vaikka henkilö olisi aiemmin hallinnut digitaaliset laitteet, esimerkiksi muistisairaus voi muuttaa tilanteen nopeasti.
– Tässä on nyt juuri kyse nimenomaan tästä harmaasta alueesta, jossa on määrittelemätön määrä suomalaisia, joiden oikeusturva voi tässä nyt todella ikävällä tavalla vaarantua. Sitä en kyllä millään toivoisi.
Keskusta kiinnitti mietintöön jättämässään vastalauseessa huomiota siihen, että jatkossa Suomi.fi-viestit-tili avattaisiin jokaiselle henkilölle automaattisesti heti, kun hän tunnistautuu johonkin viranomaispalveluun ilman, että hänen suostumuksensa tai ymmärryksensä palvelun oikeudellisista vaikutuksista olisi varmistettu.
Lisäksi kansalaisen kertaalleen omasta tahdostaan sulkema tili avattaisiin palvelutuottajan toimesta uudelleen vuoden kuluttua siitä, kun tili oli käyttäjän pyynnöstä suljettu. Keskustan mukaan tämä on omiaan vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta julkiseen hallintoon.
Keskusta pitää ongelmana myös sitä, että kansalainen voi saada oikeudellisesti sitovia tiedoksiantoja tietämättään, mikäli hän ei ole syystä tai toisesta ilmoittanut viestinvälityspalveluun sähköistä osoitettaan.
Sama ongelma on keskustan mukaan myös automaattisessa tilin uudelleen avautumisessa, mikä voi helposti johtaa muun muassa määräaikojen umpeutumiseen, maksu- ja velkomusmerkintöihin sekä muihin oikeudenmenetyksiin.
Kun tiedoksianto katsotaan aina annetuksi kolmantena päivänä riippumatta siitä, onko henkilö viestiä tosiasiallisesti avannut tai edes tiennyt tilinsä olemassaolosta, lakiesitys synnyttää myös oikeusturvariskin, jota keskusta ei hyväksy.
Keskustan mukaan esitys siirtäisi tiedonsaannin valvontavelvollisuuden viranomaiselta yksilön harteille tavalla, jota ei voi hyväksyä.
– Kansalaiselta edellytettäisiin aktiivista ja jatkuvaa Suomi.fi-tilin seuraamista sekä heräteviestien huomioimista, vaikka hän ei olisi koskaan antanut suostumustaan sähköiseen asiointiin tai ymmärtänyt velvoitteiden syntymistä.
Tämä olisi keskustan mukaan erityisen ongelmallista ihmisille, joilla ei ole älylaitteita, riittäviä digitaitoja tai säännöllistä internet-yhteyttä. Myös henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt iän, sairauden tai vamman vuoksi, joutuvat kohtuuttomaan asemaan.
Keskusta esittää vastalauseessan, että lakiesitys hylätään.
Vasemmistoliiton Anna Kontula maalasi synkkiä skenaarioita siitä, mitä viestien saavuttamattomuus voi pahimmillaan tarkoittaa. Kontula huomautti, ettei kyse ole vain sosiaalisen median viestittelystä, vaan asioista, jotka turvaavat ihmisten toimeentuloa ja terveyttä.
– Kysyin valiokuntakäsittelyssä, mitä tapahtuu, jos henkilö on tietämättään päätynyt Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi ja saa vaikkapa kutsun henkensä säästävään leikkaukseen palvelun kautta mutta kutsu ei koskaan häntä tavoita — kuka korvaa, kuka maksaa, kuka hallitsee riskejä? Ei tässä järjestelmässä kukaan.
Kontula muistutti myös, että noin kymmenen prosenttia aikuisväestöstä ei käytä internetiä lainkaan. Lisäksi moni asioi läheisensä puolesta tavoilla, jotka ovat tällä hetkellä lainsäädännön kannalta harmaalla alueella.
SDP:n Joona Räsänen nosti esiin huolen eri järjestelmien välisestä tiedonsiirrosta ja siitä, miten kansalainen saattaa vahingossa ”lukita” itsensä digitaaliseen asiointiin kaikilla osa-alueilla vaikkei sitä haluaisi.
Hallituspuolue kokoomuksen Markku Eestilä myönsi, että korjaustarpeita voi olla edessä. Hän korosti neuvonnan tärkeyttä erityisesti pankki- ja veroasioissa, jotka ovat kansalaiselle fundamentaalisia.