Tutkimus paljastaa: Ikääntyneet ovat nuortuneet – vanhusten kunto on kohentunut merkittävästi 30 vuoden aikana

Ikääntyminen

75- ja 80-vuotiaat suomalaiset ovat tällä hetkellä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin saman ikäiset suomalaiset kolmekymmentä vuotta aiemmin. Muutoksia on tapahtunut sekä fyysisessä kunnossa että älyllisissä ominaisuuksissa: muun muassa lihasvoima, kävelynopeus, reagointinopeus, sanasujuvuus ja päättelykyky ovat parantuneet, kertoo Jyväskylän yliopiston gerontologian professori Taina Rantanen.

–  Taustalla on monenlaisia syitä. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Ennen ikääntyneille ei suositeltu samalla tavalla liikuntaa, ja sitä saatettiin pitää jopa haitallisena.

Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin 75- ja 80-vuotiaita suomalaisia vuosina 1989–1990 ja 2017–2018. Tutkimuksessa oli mukana reilu 1  200 suomalaista. Pari vuotta sitten tutkitun joukon syntymävuodet ovat 1938–1939 ja 1942–1943.

Muutosten syitä tarkastellessa tulee Rantasen mukaan ottaa huomioon ihmisten koko elämänkulku. Vuonna 1909 ja 1939 syntyneiden ihmisten elämät ovat olleet monella tapaa hyvin erilaiset: vanhemmasta ikäjoukosta suurin osa on käynyt vain lyhyen koulun, mennyt jo nuorena raskaisiin töihin ja elänyt sellaista yhteiskunnallista aikaa, johon on liittynyt paljon erilaisia epävarmuuksia.

Myöhemmin syntyneet ovat eläneet koko elämänsä aikaa, jolloin yhteiskunnalliset olot ovat vain parantuneet: Oppivelvollisuus ja koulutuksen saatavuus ovat laajentuneet ja työelämä ja terveydenhuolto ovat parantuneet. Elintavoissa on menty huomattavasti eteenpäin.

Rantanen kertoo, että nykypäivän 75- ja 80-vuotiailla on myös vähemmän masennusoireita ja yksinäisyyden kokemuksia. Ikääntyneiden masennusoireet liittyvät usein hankaliin terveystilanteisiin, leskeksi jäämiseen ja yksinäisyyteen.

–  Nykyään 80-vuotiailla on selvästi useammin puoliso, sisaruksia ja ystäviä elossa. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten 80-vuotiaat olivat harvinaisuuksia, joiden rinnalta suurin osa ikätovereista oli yleensä jo hävinnyt, Rantanen huomauttaa.

Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo näkee 20–30 viime vuoden merkittävimpänä muutoksena sen, että elämä on ikään kuin venynyt keskeltä pidemmäksi: toimintakyvyn näkökulmasta valtaosa suomalaisista elää myöhäistä keski-ikää vielä pitkälle yli eläkeiän.

Topon mukaan vanhuuden voidaan katsoa alkavan siitä hetkestä, jolloin ikääntynyt ei enää pärjää ilman apua. Tällä määritelmällä suomalaisten vanhuus alkaisi keskimäärin 80–85 vuoden iässä.

–  Vielä kaksikymmentä vuotta sitten vanhuus alkoi keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä on hyvin yksilöllistä. Jos huono tuuri käy, sairastuu esimerkiksi muistisairauteen jo nuoremmalla iällä, Topo toteaa.

Vaikka ikääntyneet ovat nykyään paremmassa kunnossa ja elävät entistä pidempään, yksi asia ei Topon mukaan ole muuttunut: suomalaisten kahta viimeistä elinvuotta leimaa edelleen se, että erilaisia tukipalveluita tarvitaan huomattavan paljon.

Topon mukaan yleinen suhtautuminen ikääntymiseen on muuttunut. Nykyään ymmärretään paremmin, että ihminen voi koko elämänsä kehittyä – opiskella uusia ja ylläpitää vanhoja taitoja.

–  Ennen ajateltiin ja hyväksyttiin, että esimerkiksi tietokoneen käyttö ei yksinkertaisesti kuulu ikääntyneen taitoihin. Nykyään pyritään keksimään keinoja, joilla kaikkein iäkkäimmätkin pääsevät tutustumaan älypuhelimen ja internetin käyttöön.

75- ja 80-vuotiaiden suomalaisten keuhkojen toimintakyky ei ole muuttunut kolmenkymmenen vuoden aikana juurikaan paremmaksi, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

–  Muut tutkimuksessa esille tulleet muutokset olivat selkeitä, joten se, että tässä asiassa ei ollut tapahtunut samanlaista harppausta, tuntui poikkeukselliselta. Mietimme asiaa pitkään ja tulimme siihen tulokseen, että se voi johtua lisääntyneistä ilmansaasteista, kertoo professori Taina Rantanen.

On muitakin asioita, joiden suhteen ikääntyneiden elämässä ei ole tapahtunut edistystä. Ikäinstituutin johtajan Päivi Topon mukaan yhä useampi ikääntynyt toimii suunnilleen samanikäisen puolisonsa omaishoitajana. Kyseessä on tilanne, jota harvoin pääsee valitsemaan. Topo pitää ongelmallisena sitä, että perinteisiä vanhuspalveluita on nykyään tarjolla vähemmän suhteessa ikääntyneiden lisääntyneeseen määrään.

–  Ei ole riittävästi ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, ja myös kotihoidon palveluja on entistä hankakampi saada. Iäkkäät omaistaan hoitavat ihmiset jäävät enemmän yksin suoriutumaan tehtävästä, joka voi olla aikamoisen raskas.

Topon mukaan alkoholin käyttöön liittyy suuria sukupolvimuutoksia: nuorempien sukupolvien alkoholin käyttö on laskussa mutta vanhempien sukupolvien nousussa. Ikääntyneiden alkoholiriippuvuus on uudempi ilmiö, johon ei Topon mielestä osata Suomessa vielä kunnolla tarttua.