Ihmiset voivat entistä huonommin – Ja se näkyy poliisin työtehtävissä
Ihmiset voivat entistä huonommin, ja se näkyy poliisien työtehtävissä. Erityisesti mielenterveysongelmat heijastuvat valvonta- ja hälytystehtäviin.
Poliisihallituksen poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoo, että mielenterveyteen liittyvien tehtävien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
– Uskomme, että yksi keskeisistä syistä on se, että mielenterveysongelmia ei aina pystytä hoitamaan riittävällä tavalla terveydenhuollon järjestelmissä, hän sanoo.
Koskimäki painottaa, ettei poliisi ole mielenterveyden asiantuntija, vaikka sen rooli onkin reagoida henkeen ja terveyteen kohdistuviin uhkiin.
Hän pitää tärkeänä, että yhteiskunnan kaikki osat panostavat ennaltaehkäisevään työhön ja mielenterveyspalveluiden riittävään saavutettavuuteen.
– Näin tilanteet voidaan estää, ennen kuin ne kehittyvät kriittisiksi. Sitä ne yleensä ovat siinä vaiheessa, kun poliisi näitä tilanteita kohtaa.
Poliisihallitus järjesti aiheesta medialle taustatilaisuuden Espoossa maanantaina.
Kansalaisten henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat Poliisihallituksen mukaan esimerkiksi työttömyyden ja toimeentulon heikkenemisen aiheuttama taloudellinen ahdinko ja monenlaiset kriisit.
Huonovointisuus näkyy esimerkiksi itsetuhoisuuden lisääntymisenä. Kun poliisin tilastojen mukaan itsemurhayrityksiä tai niiden uhkia oli hälytystehtävissä vuonna 2015 noin 11 600, viime vuonna niitä oli yli 18 400. Se tarkoittaa 350:tä per viikko, viittäkymmentä joka päivä.
Poliisiylitarkastaja Juha Syrjä Poliisihallituksen analyysitoiminnoista nostaa esiin esimerkiksi sosiaalisten verkostojen heikkenemisen sekä väestön ikääntymisen ja yksinäisyyden lisääntymisen.
Huolta on kuitenkin myös ja varsinkin nuorista. Syrjä huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa nuori voi löytää tukea myös haitallisille ajatuksille. Pääkaupunkiseudulla tilannetta vaikeuttaa se, että nuoret liikkuvat eri poliisilaitosten alueilla, jolloin heidän saamisensa avun piiriin on vaikeaa.
Erityinen huoli poliisilla on siitäkin, kuinka tiiviisti mielenterveysongelmat kytkeytyvät huumeisiin. Esimerkiksi itsemurhayritykseksi tai sen uhaksi määritellyistä tehtävistä poliisi arvioi, että yli puolet niin kutsutuista kohdehenkilöistä on päihteiden vaikutuksen alaisena.
Kattavaa tilastoa mielenterveyteen liittyvistä tehtävistä ei ole, koska mielenterveys vaikuttaa keskeisesti monenlaisissa tehtävissä aina näpistyksistä kotihälytyksiin ja liikenteeseen.
Yhteinen viesti poliisilaitoksilta Poliisihallitukselle on ollut se, että mielenterveyteen liittyvät tehtävät vievät kentällä yhä enemmän ja huomattavan paljon aikaa.
Osa ihmisistä on itsensä lisäksi vaaraksi muille, myös poliiseille. Poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksen valvonta- ja hälytystoiminnan vastuualueelta huomauttaa, että tehtäviä on niin kotirauhan piirissä kuin julkisillakin paikoilla.
– Ollaan maastossa, ollaan vesistössä, ollaan korkealla, katoilla, torneissa.
Pihajoki kertoo, että jos poliisin kanssa tekemisissä oleva ihminen ei pääse terveydenhuollon avun piiriin, hän jää niin sanotusti poliisin käsiin. Silloin poliisin on päätettävä lyhyen tapaamisen perusteella, uskaltaako ihmisen jättää yksin tai läheistensä seuraan vai onko hänet esimerkiksi syytä ottaa säilöön.
– Korkeintaan 24 tuntia poliisin säilössä ei perustilannetta muuta. Terveydenhuollon toimenpiteet ovat ne, jotka pitkässä juoksussa auttavat.
Mielenterveysongelmien paheneminen näkyy myös esimerkiksi vakavissa väkivaltarikoksissa. Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Mari Koskelainen kertoo, että osa poliisin kohtaamista, mahdollisesti väkivaltaisista ihmisistä on jollain tavalla avohoidossa tai osittaisessa osastohoidossa.
Pidempiaikaiseen hoitoon he kuitenkin pääsevät usein vasta vakavan väkivallanteon, rikosprosessin ja esimerkiksi mielentilatutkimuksen myötä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan psykiatrian sairaalapaikkojen määrä laski yli 40 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2021. THL:n viime vuonna hyvinvointialueille tekemän kyselyn perusteella psykiatrian akuuttiosastojen kuormitus on huomattavaa.
Nykyisten hyvinvointialueiden surkea talous on yleisesti tiedossa. Lähettääkö Poliisihallitus siis oikeastaan terveisiä poliittisille päättäjille?
– Meidän käsityksemme mukaan terveydenhuollon kapasiteetti on täysin riittämätön syystä tai toisesta. Jotain on tapahduttava ihmisten hyvinvoinnin suhteen parempaan suuntaan, poliisiylijohtaja Koskimäki vastaa.