Hyvästit kellojen siirtelylle voidaan mahdollisesti heittää vuonna 2021

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) luottaa, että päätös kellojen siirrosta luopumisesta saadaan loppuvuodesta Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Ratkaisu voi tulla jo aiemmin, sillä tämän hetkinen puheenjohtajamaa Romania on suopea asialle.

Kellojen siirrosta keskusteltiin keskiviikkona kansanedustaja Pekka Puskan (kesk.) järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa.

Berner kertoo, että kellojen siirtely ärsyttää laajasti EU-kansalaisia ja asia on edennytkin nopeasti.

Komissio antoi jo syksyllä esityksen, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin nopeutetusti. Moni jäsenmaa piti aikataulua liian joutuisana, sillä ne eivät olleet ehtineet käsitellä asiaa omissa parlamenteissaan.

Puheenjohtajamaa Itävalta esittikin, että uudeksi luopumisajankohdaksi esitettäisiin vuotta 2021.

Suomessa kellojen siirtelyä on jo pohdittu eduskunnassa, jonne sen toi aikanaan kansalaisaloite. Eduskunta ei kuitenkaan voinut päättää kellojen siirrosta luopumisesta, siksi se velvoittikin hallituksen ajamaan asiaa  EU:ssa. Ministeri Berner ja suomalaismepit ovatkin näin toimineet.

Oman mutkansa matkaan tuo se, että kellojen siirtelyyn velvoittava kesäaikadirektiivi on EU-päätäntävallassa, mutta jäsenmaat valitsevat itse, jäävätkö ne kesäaikaan tai normaaliin aikaan eli talviaikaan, mikäli kellojen siirtelystä luovutaan.

– Meillä on tällä hetkellä kolme aikavyöhykettä EU:n alueella ja tavoitteena on, ettei niitä tämän jälkeen olisi yhtään enempää.

Joten jonkinlaista yhteistä ohjaustakin tarvitaan.

Suomessa komission esitys kesäaikadirektiivin kumoamisesta on ollut jo lausuntokierroksella ja liikenne- ja viestintäministeriö sai tästä 24 lausuntoa.

– Nämä kaikki lausunnot puolsivat kellojen siirtelystä luopumista. Kuusi oli sen puolella, että jäisimme pysyvästi normaaliaikaan ja kuusi sen puolesta että jäisimme pysyvästi kesäaikaan. Loput eivät ottaneet kantaa tähän itse aikavyöhykkeeseen.

Kesäaikaa perusteltiin valoisilla kesäilloilla ja liikenneturvallisuudella. Normaali- eli talviaikaa on puollettu terveyssyillä.

– Lisäksi on käyty keskustelua, että Suomen kannalta on tärkeää ottaa huomioon, mitä naapurimaat asiassa päättävät. Eli mikä on tuleva aika Ruotsissa ja Virossa.

Ja jos esimerkiksi Saksa ja muut Keski-Euroopan maat jäisivät pysyvästi kesäaikaan ja Suomi talviaikaan oltaisiin samalla aikavyöhykkeellä.

Tätä kautta aikavyöhykkeen valinnalla arvioidaan olevan myös taloudellisia vaikutuksia.

– Nyt meidän seuraava tehtävä on muodostaa kansallinen kanta, jäämmekö pysyvästi normaaliaikaa vai kesäaikaan.

Aikanaan asiaa pohtii myös eduskunnan suuri valiokunta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)  professori Timo Partonen kertoo monen asiantuntijan arvioineen, että normaaliaika olisi terveyden kannalta parempi valinta.

Kellojen siirtelyn haitallisista terveysvaikutuksista on olemassa lukuisia tutkimuksia.

Eniten haittoja koituu ihmisille, jotka kuuluvat joko selkeästi aamu- tai iltavirkkuihin. Kummallakin ääripäällä on vaikeuksia saada kiinni kesäajasta edes varsinaisina kesäkuukausina.

Sen sijaan heidän välissään oleville kellojen siirtelystä ei todettu koituvan samanlaista kiusaa.

– Suomessa iltavirkkujen osuus aikuisista on noin 13 prosenttia. Lopuista 87 prosentista näyttäisi puolet olevan aamuvirkkuja.

Partonen kertoo tutkimusten osoittavan, että kellojen siirtely lisää selvästi sydäninfarktien määrää ja jonkin verran myös aivoverenkiertohäiriöiden esiintymistä.

Sen sijaan terveyshyötyjä ei kellojen siirtelystä ole löydetty.