Hornet-seuraajahankkeen ohjelmajohtaja: Poliittista ohjausta voi tulla, mutta koneiden määrän kokoluokka on oikea

Suomen seuraava hallitus voi sanoa poliittisen sanansa Hornet-hävittäjien seuraajahankintaan esimerkiksi lukumäärän suhteen, koska sitovia päätöksiä ei ole vielä tehty, sanoo puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Hänen mukaansa hankintaprosessi on rakennettu niin, että poliittista ohjausta voidaan siihen eri vaiheissa ottaa.

– Demokraattisessa maassa hallitus ja eduskunta tekevät päätökset, ja virkamiehet valmistelevat, Puranen toteaa.

Alustavassa tarjouspyynnössä olevat 64 konetta on kuitenkin hänen mukaansa oikea kokoluokka Suomen puolustamiseen. Suomi hakee parasta mahdollista suorituskykyä ja sen saamiseksi lopullisessa määrässä voi hänen mukaansa olla muutaman koneen heittoja.

– Jos joku tarjoaa 62 ja toinen 64, niin 62 saattaa tuottaa Suomen puolustusjärjestelmälle kovemman suorituskyvyn, Puranen selvitti.

Hänen mukaansa alustavaan tarjouspyyntöön piti kuitenkin laittaa ”joku kulma kiinni” ja 64:n katsottiin edustavan vuoden 2017 puolustusselonteossa linjattua Hornetien suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista monitoimihävittäjillä.

Ilmavoimien komentajan Sampo Eskelisen mukaan merkittävä poikkeaminen alaspäin reilusta 60 koneesta aiheuttaisi sen, että koko Suomen nykyinen puolustusjärjestelmä pitäisi ajatella uusiksi.

– Jos lukua muutetaan kovin paljon alaspäin, niin sen jälkeen ne ratkaisut, joita on tehty ja jotka nojaavat tämän päivän Hornet-kalustoon, eivät enää päde suomalaisessa puolustuskonseptissa, Eskelinen sanoo.

Sekä Puolustusvoimien että Ilmavoimien komentajat ovat pian vaihtumassa. Entisen Ilmavoimien komentajan Lauri Purasen mukaan henkilövaihdokset eivät vaikuta Hornetien seuraajahankkeen etenemiseen. Hänen oma virkasopimuksensa ulottuu lopullisen valintapäätöksen tekemiseen vuonna 2021.

– Olen luvannut istua tämän loppuun, Puranen naurahtaa.

Suomen takaraja vastauksille alustavaan tarjouspyyntöihin on ylihuomenna torstaina virka-ajan päättyessä. Vastausta odotetaan kaikilta viideltä tarjoajalta, mutta niiden sisällöstä ei ole hankkeen puolelta tarkoitus kertoa.

– Tarjoajat voivat itse kertoa, jos haluavat ja varmaan kertovatkin, Puranen sanoo.

Hankkeen asiantuntijoilla puolestaan alkaa hänen mukaansa ”aivan hirveä työ”, kun tuhansien sivujen materiaalia ryhdytään analysoimaan ja esitettyjä tietoja todentamaan.

Tarkennettu tarjouspyyntö laaditaan alkusyksystä ja lopullinen molempia osapuolia sitovat tarjous pitää jättää ensi vuonna. Hankintapäätös tehdään 2021 ja uudet koneet otetaan käyttöön vuosina 2025–2030.