Hinkuyskätartuntoja jo yli tuhat – THL:n tartuntatautilääkäri kommentoi nyt koulujen alkamista
Suomessa on todettu tänä vuonna jo 1021 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä kerrotaan.
Tautia on kuitenkin liikkeellä tätä enemmän, sillä merkittävä osa tapauksista jää diagnosoimatta.
Hinkuyskä on jatkanut leviämistään kesällä. Kuukausi sitten heinäkuun alussa Suomessa oli 607 tartuntaa.
Hinkuyskä tarttuu herkästi pisaratartuntana. THL:n tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist pitää mahdollisena, että tauti leviää entistä tehokkaammin, kun lapset palaavat pian kesäloman jälkeen kouluihin ja aikuiset työpaikoilleen.
– Se on mahdollista kyllä, kun ihmiset ovat luokkahuoneissa ja muutenkin enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Mutta se jää nähtäväksi eikä sitä pysty ennustamaan, hän sanoo.
Meneillään on hinkuyskän huippuvuosi.
– Suomen mittapuulla tänä vuonna on todettu eniten tapauksia viimeiseen 20 vuoteen, ja vuotta on vielä useampi kuukausi jäljellä. Eli kyllä tapausmäärää voi pitää suurena, Nyqvist kertoo.
Hinkuyskärokotteen teho hiipuu noin viidessä vuodessa.
Tartuntoja on todettu kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten (40 prosenttia) 10–14 vuotiaiden lasten keskuudessa. 4-vuotiaana saadun rokotteen teho on heillä jo heikentynyt.
Alle 4-vuotiailla on esimerkiksi raportoitu kahdeksan prosenttia, 15–19-vuotiailla 11 prosenttia ja 45–49-vuotiailla seitsemän prosenttia tartunnoista.
Hinkuyskä alkaa yleensä tavallisilla flunssan oireilla kuten yskällä, nuhalla ja lämpöilyllä. Viikon tai kahden kuluttua alkaa voimakas, puuskittainen yskä, joka vaivaa etenkin öisin. Sisäänhengityksen aikana tyypillistä on hinkuva ääni.
– Yskä voi kestää muutaman viikon tai muutaman kuukaudenkin. Yskään voi liittyä myös jälkitauteja kuten keuhkokuumetta, Nyqvist sanoo.
Kansallisen rokotusohjelman tarkoituksena on suojella hinkuyskältä erityisesti lapsia ja nuoria.
Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä suojaava rokote annetaan kolmen, viiden ja 12 kuukauden ikäisille vauvoille. Tehosterokotteen saavat 4-vuotiaat, 14–15-vuotiaat ja 25-vuotiaat.
Tehosterokote annetaan viiden vuoden välein myös alle yksivuotiaiden kanssa työskentelevälle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle.
THL:n Nyqvist muistuttaa, että rokoteohjelma keskittyy suojelemaan etenkin suurimmassa riskiryhmässä olevia vauvoja, joilla tartunta voi olla hengenvaarallinen hengityskatkosten vuoksi.
Aikuiset jäävät vaille rokotesuojaa, elleivät itse hanki rokotetta omakustanteisesti.
– Se on turvallinen rokote, ja jos sen haluaa ottaa, niin siitä ei missään nimessä ole haittaa, Nyqvist sanoo.
Valvottavan tartuntataudin lääkehoito antibiootilla on kuitenkin sairastuneelle maksutonta.
Nyqvistin mukaan rokotussuosituksia ei ole tällä hetkellä tarpeen muuttaa.
– Rokotusohjelma kustannetaan verovaroista, joten siinä pitää huomioida kustannusvaikuttavuus, hän sanoo.
– Silloin pohditaan, kuinka vaarallinen tauti on, kenelle se on vaarallinen ja mikä sen hetkinen epidemiatilanne on.
Nyqvistin mukaan hinkuyskätilannetta seurataan tarkkaan ja uusia toimenpiteitä tehdään, jos vakavia sairastumisia ilmaantuu enemmissä määrin. Hinkuyskää ei kuitenkaan pidetä hengenvaarallisena tautina aikuisille.
– Tällä hetkellä rokotusohjelmamme on sopiva tähän tilanteeseen, tartuntatautilääkäri sanoo.
Suomessa hinkuyskätilanne johtuu luonnollisesta vaihtelusta, sillä epidemia-aallot tulevat yleensä noin viiden vuoden välein, Nyqvist kertoo.
Ennen koronapandemiaa tartuntatautirekisteriin raportoitiin 200–500 hinkuyskätapausta vuosittain. Koronan aikana hinkuyskä katosi lähes kokonaan. Valtaosa hengitystieinfektioista oli hiljaiselossa, mutta nyt niitä on tavallista enemmän.
Nyqvistin mukaan rokotuskattavuudessa ei ole tapahtunut mitään sellaista heikkenemistä, joka selittäisi nykyisen hinkuyskämäärän. Rokotekattavuus on valtakunnallisesti hyvä, yli 95 prosenttia, hän kertoo.