"Helsinki-Vantaalla tehostettava koronatoimia Turun malliin" – valtioneuvoston ja STM:n tuki tarvitaan, arvioi Husin diagnostiikkajohtaja Lehtonen
Koronaviruksen torjuntatoimia olisi syytä tehostaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla Turun mallin mukaisesti. Näin arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
– Minusta aika pitkälti se, mitä Turussa on tehty, olisi hyvä toimintamalli, hän sanoo STT:lle.
Turun lentoasemalla Skopjesta Pohjois-Makedoniasta tulevia matkustajia on määrätty viranomaiskaranteeniin, sillä alue luokitellaan korkean riskin alueeksi.
– Tartuntatautilääkäri on lyönyt koneesta tulleille matkustajille karanteenipäätöksen kouraan. Se on tartuntatautilain mukaan täysin korrekti menettely.
Hän lisäisi kuitenkin mahdollisuuden vapautua karanteenista yhdellä tai kahdella negatiivisella testituloksella. Tällainen on käytössä joissakin muissa maissa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia ei ole määrätty karanteeniin, vaan karanteeni on ollut omaehtoista. Testiin meneminen on myöskin ollut vapaaehtoista.
Torjuntatoimenpiteistä vastaa Vantaan kaupunki, jonka sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Aronkytö on sanonut pitävänsä tehtyjä koronan torjuntatoimia toistaiseksi riittävinä. Hänen mukaansa Vantaan kaupunki odottaa uusia ohjeita viranomaisilta, mikäli tautitilanne pahenee.
Lehtonen pitää ymmärrettävänä, että Vantaan kaupungin terveydenhuollolle tilanne on haastava.
– Sitä kautta kulkee tärkeitä matkustajia ja tavaraliikennettä paljon, joten päätöksillä on valtakunnallisia seurauksia. Täytyisi olla selkeästi valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön tuki niille linjauksille, joita tehdään, jotta ratkaisut ovat kestäviä.
Suomessa todettavista koronatartunnoista tällä hetkellä noin puolet on kotoperäisiä ja puolet peräisin ulkomailta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt keskeyttää lentoyhteyden Skopjen ja Turun välillä kahdeksi viikoksi huomisesta alkaen.
Karanteenipäätöksen saaneen täytyy lähtökohtaisesti pysyä kotona tai ulkomailta tulevan matkailijan tarkoitukseen sopivassa hotellissa, eikä hän saisi olla kosketuksissa ulkomaailmaan.
– Tartuntatautilain mukaan siihen liittyy mahdollisuus jopa pakkokeinojen käyttöön, jotta karanteeni pystytään panemaan täytäntöön, Lehtonen sanoo.
Kahden viikon automaattinen karanteeni ilman mitään joustonvaraa aiheuttaa kuitenkin Lehtosen mielestä kohtuuttomia hankaluuksia esimerkiksi yrityksille, joista pitäisi tehdä työmatkoja muihin maihin. Siksi karanteeniin joutuneella pitäisi olla mahdollisuus myös todistaa itsensä ulos karanteenista. Nykylainkin puitteissa olisi mahdollista, että tartuntatautilääkäri voisi vapauttaa yhden tai kahden negatiivisen tuloksen jälkeen karanteenista.
– Täytyisi hakea pragmaattisia ratkaisuja, joissa varmistettaisiin terveysturvallisuus mutta samalla varmistettaisiin rajojen yli liikkuminen jollain tasolla mahdolliseksi, hän sanoo.
Tällaisiin tilanteisiin on tuomassa helpotusta pika-PCR-testi, jolla saadaan vastaus noin kahdessa tunnissa. Niitä saadaan Helsinki-Vantaan lentokentällekin Lehtosen arvion mukaan syys-lokakuun vaihteessa.
Useilla kymmenillä Skopjesta saapuneiden lentojen matkustajilla on todettu koronatartunta, joten massatestaus on tuottanut tulosta. Jotta resurssit voitaisiin vielä paremmin kohdentaa sinne, missä riski on suurin, Lehtonen ottaisi myös yksilötasolle käyttöön niin sanotut riskilaskurit. Näillä selvitetään, mitä henkilö on ulkomailla tehnyt ja kauan oleskellut missäkin.
Joiltain osin tartuntatautilaki kaipaisi Lehtosen mielestä päivittämistä. Esimerkkinä hän mainitsee Suomeen saapuvilta matkustajilta vaadittavan koronatestitodistuksen.
– Meiltä puuttuu pykälät lainsäädännössä, että voitaisiin edellyttää lentoliikenteen harjoittajilta tai laivaliikenteen harjoittajilta, että ottavat vain matkustajia, jotka ovat koronanegatiivisia, hän sanoo.
Tällä vähennettäisiin riskiä ulkomailta tuleville tartunnoille ja säästettäisiin suomalaisten rahoja, koska nyt testaus Suomen rajoilla menee käytännössä verorahoista, Lehtonen huomauttaa.
