Helsingin poliisi kertoo epäonnistuneensa viestinnässä Elokapinan mielenosoituksessa Valtioneuvoston linnan luona

Helsingin poliisi on luovuttanut poliisihallitukselle selvityksen toiminnastaan Elokapinan lokakuisessa mielenosoituksessa. Helsingin poliisi otti perjantaina 8. lokakuuta kiinni yli 50 Valtioneuvoston linnaan luona ollutta ympäristöliikkeen mielenosoittajaa.

Julkisessa viestinnässään Helsingin poliisi vetosi muun muassa turvallisuusuhkaan. Nyt annetussa selvityksessä poliisi kertoo epäonnistuneensa viestinnässä siten, että poliisin toiminnasta on saattanut syntyä ulospäin virheellinen kuva. Helsingin poliisin viestintä tapauksessa sai runsaasti kritiikkiä.

–  Poliisilaitos toteaa, että tapahtuma-aikaan on viestitty asiassa sillä hetkellä tehdyn arvion perusteella. Valtioneuvoston linnan sisältä saatu tilannekuva ja ulkoapäin muodostettu tilannekuva ovat jälkikäteen arvioituna poikenneet toisistaan. Jälkikäteen on voitu myös todeta, että mielenosoitus ei ole muodostanut konkreettista turvallisuusuhkaa, selvityksessä kerrotaan.

Poliisin mukaan sillä on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota viestinnän sanamuotoihin.

–  Tapahtuma-aikaan julkaistuissa tiedotteissa käytetyissä sanavalinnoissa on osittain epäonnistuttu. Tämä on voinut olla omiaan herättämään enemmän kysymyksiä kuin antamaan vastauksia, selvityksessä kerrotaan.

Poliisin operaatiota paikalla johtaneen ylikomisario Jarkko Lehtisen mukaan tiedottamisessa haluttiin myös kuvata Valtioneuvoston linnan erityisasema rakennuksena. Poliisin mukaan Valtioneuvoston linna nauttii erityistä julkisrauhan suojaa, joka ilmenee sekä rikoslaista että valtioneuvoston turvatoimista annetusta laista.

Mielenosoituksen päättämistä lain vastaisena poliisi perustelee sillä, että mielenosoittajat jäivät poliisin poistumismääräyksistä huolimatta tukkimaan linnan pääsisäänkäyntiä. Mielenosoituksen päättämistä perusteltiin myös alueen haltijan pyynnöllä, määräysten noudattamatta jättämisellä sekä rikosepäilyllä.

Poliisin mukaan julkisten rakennusten portaat ovat lähtökohtaisesti yleisen kokouksen järjestämiseen sopivia, mutta poliisilla voi olla kokoontumislain mukaan hyväksyttävät perusteet ainakin osittain rajoittaa Valtioneuvoston linnan portaiden käyttöä mielenosoitustarkoituksiin.

Poliisilaitos katsoo, että mielenosoituksen siirtämistä on voitu perustella myös Valtioneuvoston linnan istuntojen ja kokousten suojelun tarpeella. Alueen haltija eli Valtioneuvoston kanslia oli esittänyt poliisille pyynnön mielenosoituksen siirtämisestä.

Elokapinan mukaan osa sen mielenosoittajista oli kiinni otettuina yli 24 tuntia. Pakkokeinolain mukaan yli 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta päätettävä, onko kiinni otettu päästettävä vapaaksi vai pidätettävä. Kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää pidättämisen edellytysten olemassaoloa.

Poliisi on vahvistanut, että osaa mielenosoittajista pidettiin poliisin hallussa yli 24 tuntia.

–  Pidättämisen edellytykset ovat olleet olemassa, koska kahdessakin (rikos)nimikkeessä teon maksimirangaistus on ollut kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi erityiset edellytykset ovat täyttyneet jatkamisvaaran osalta, kun he ovat itse konkreettisesti kertoneet, että tulevat jatkamaan toimintaa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen kommentoi aiemmin.

Poliisi kertoo selvityksessä, että kiinni otetuista 52 ihmisestä 46 otettiin kiinni rikosperusteisesti ja 6 poliisilain perusteella. 42 rikosperusteisesti kiinni otettua pidätettiin tutkinnanjohtajan päätöksellä törkeästä julkisrauhan rikkomisesta ja kokouksen estämisestä tai sen rangaistavasta yrityksestä epäiltyinä.

Kaikki pidätetyt vapautettiin seuraavan päivän aikana enimmäkseen alkuillasta. Pidätysaikoja poliisi perustelee jatkamis- ja sotkemisvaaralla.

Lokakuun alun tapahtumissa mielenosoittajat olivat Valtioneuvoston linnan pääovien portailla ja takaoven edustalla, ja osa lukittautui kiinni toisiinsa esimerkiksi putkien avulla. Elokapina ei ollut tehnyt mielenosoituksesta ennakkoilmoitusta poliisille.

Helsingin poliisin Twitter-tilillä tviitattiin samana päivänä, että Valtioneuvoston linnan sisällä olevien henkilöiden liikkumisen kontrollointia voidaan pitää tietyssä mielessä jonkinasteisena väkivallan uhkana. Poliisi totesi myös, ettei se hyväksy Valtioneuvoston linnan uloskäyntien miehittämistä ja valtiojohtoon vaikuttamista. Poliisin mukaan tunkeutumisella luotiin turvallisuusuhka, jolla pyrittiin vaikuttamaan valtioneuvoston meneillään olevaan istuntoon.

Poliisi on kertonut aiemmin, että mielenosoitukseen liittyen epäillään törkeää julkisrauhan rikkomista, kokouksen estämistä sekä niskoittelua poliisia vastaan.

Elokapina on kiistänyt, että se olisi luonut turvallisuusuhkaa. Ympäristöliike kirjoitti tiedotteessaan, että Valtioneuvoston linnan turvallisuuspalveluun oltiin yhteydessä ja kerrottiin, ettei rakennuksen sisälle yritetä.

Valtioneuvoston turvallisuusasiantuntija Mika Tikkanen kertoi perjantaina, että mielenilmaisu rajoitti kulkua Valtioneuvoston linnaan, mutta muuten toiminta jatkui normaalisti. Hän myös kommentoi Ylelle, ettei pitänyt tilannetta uhkaavana tai vakavana.

Helsingin poliisin uhka-arvion Elokapinasta kerrottiin perustuneen siihen, että valtioneuvoston turvallisuushenkilökunta joutui ohjaamaan rakennuksessa olevia henkilöitä vaihtoehtoisia reittejä pois. Poliisin mukaan henkilöiden joukossa oli muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja ministereitä.

Turvallisuustilanteen arviointiin kerrottiin vaikuttaneen myös se, että mielenosoittajat olivat aiemmin mielenosoituksen yhteydessä kohdistaneet esimerkiksi tönimistä kansanedustajaa kohtaan Eduskuntatalon edustalla. Kyseinen kansanedustaja on perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Presidentti Niinistö kuitenkin itse kertoi Helsingin Sanomille, ettei häntä olisi ohjattu kulkemaan poikkeavaa reittiä Valtioneuvoston linnasta. Niinistö sanoi, ettei hän pysty arvioimaan, oliko tilanne uhkaava.

Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ovat kertoneet poistuneensa normaaleja reittejä.

Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen myönsi jo sunnuntaina, ettei poliisilla ollut oikeaa tilannekuvaa, ja että tarkentuneen tilannekuvan mukaan linnan sisällä oli rauhallista eikä konkreettista uhkaa ollut. Hän arvioi Ylelle, että ristiriitainen viestintä johtuu väärinymmärryksistä, ei tietoisesta valehtelusta tai tahallisesta väärän tiedon antamisesta.

Kopperoinen kuitenkin arvioi poliisin operatiivisen toiminnan mielenosoituksessa onnistuneen, vaikka se ei perustunutkaan oikeaan tilannekuvaan. Hänen mukaansa jo mielenosoituksesta ilmoittamattomuus muodosti uhkaolettaman, johon täytyi suhtautua vakavasti.

Raskain mahdollinen seuraamus poliisilaitokselle on Poliisihallituksen huomautus. Lisäksi sisäministeriö on pyytänyt, että tiedonvaihto valtioneuvoston tilannekeskuksen ja Helsingin poliisilaitoksen välillä selvitetään toiminnan kehittämiseksi jatkoa varten.