Pitkiä työmatkoja ajavien kulut nousevat vuodessa jopa satoja euroja – bensaveron lasku ei korvaa menetystä
Töihin pitkää matkaa ajavien kulut voivat ensi vuoden alussa nousta jopa satoja euroja. Syynä on se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta ja samalla Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät määräaikaiset korotukset matkakulujen verovähennyksiin päättyvät.
Ilmoittamalla verottajalle työpaikalle matkustamisen kuluja voi käytännössä pienentää tuloveroprosenttiaan ja maksaa vähemmän veroja.
Orpon hallitus alentaa vuoden alussa liikennepolttoaineiden valmisteveroa, mutta se ei riitä korvaamaan matkakuluvähennysten muutoksia.
Vuosina 2022–2023 matkakuluja on voinut vähentää verotuksessa enintään 8 400 euroa, mutta nyt enimmäismäärä palaa aiempaan 7 000 euroon. Lisäksi Orpon hallitus aikoo vuoden alusta korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuta asteittain 900 euroon, kun nyt se on 750 euroa.
Matkakuluvähennyksen omavastuun korottamisen arvioidaan tuottavan valtiolle ensi vuonna 27 miljoonaa euroa ja liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisen pienentävän verotuloja vajaalla 160 miljoonalla eurolla.
Bensa-autoilu näyttäisi siis halpenevan, jos ajaa huvikseen – eli muualle kuin töihin. Muutokset vaikuttavat etenkin pitkää matkaa töihin ajaviin, selviää esimerkkilaskelmista, jotka Verohallinto teki STT:n pyynnöstä.
Laskelmissa vuoden työpäivien määräksi on oletettu 226 ja oman auton käytön matkakuluvähennykseksi tämänhetkinen 0,30 euroa kilometriltä, jonka voi saada, jos esimerkiksi julkista liikennettä ei ole käytettävissä. Verohallinto päättää vähennyksen määrän loppuvuodesta 2024.
Viime vuodelle kilometrikustannukseksi olisi Verohallinnon mukaan päätetty noin 0,28 euroa, ellei Marinin hallitus olisi tehnyt poliittista päätöstä sen nostamiseksi 0,30 euroon.
STT:n bensiinin hinnasta tekemissä laskelmissa auton keskikulutukseksi oletetaan 7 litraa sataa kilometriä kohden. Valtiovarainministeriön arvion mukaan polttoaineiden veronalennus laskee bensiinin pumppuhintaa noin 4,4 senttiä litralta.
Jos esimerkkihenkilö Jannen matka töihin ja takaisin kotiin on yhteensä 140 kilometriä päivässä ja hänen verotettavat vuositulonsa ovat 70 000 euroa, matkakuluvähennysten muutokset maksavat hänelle veroprosentin kasvamisen muodossa 612 euroa vuodessa. Tähän vaikuttaa pudotus matkakulujen vähennettävässä enimmäismäärässä. Bensiinin halpenemisen vuoksi Janne säästäisi 97 euroa, eli yhteensä hänelle tulisi vuodessa takkiin 515 euroa.
Vähemmän ajavillakin lopputulos on pakkasen puolella, mutta vähemmän. Jos esimerkkihenkilö Sirpa ajaa päivittäin töihin ja takaisin yhteensä 20 kilometriä ja hänen verotettavat tulonsa ovat 30 000 euroa, vähennysmuutokset maksavat hänelle 50 euroa vuodessa, kun omavastuuosuus kasvaa. Hänen bensakulunsa taas pienenevät 14 euroa, eli yhteensä hänelle jää vuodessa 36 euroa vähemmän rahaa käteen kuin aiemmin.
Vaikka hallituksen kaavailemat muutokset kurittavat kodin ja työmatkan välillä autoilevien kukkaroa, ne tuskin mullistavat heidän käyttäytymistään.
Vai vaikuttavatko poliittiset päätökset ja verotus siihen, minkä kulkuneuvon suomalaiset valitsevat kodin ja työpaikan välille?
– Kysymys on kiinnostava ja hyvin vaikea. Ainakin on todella monta muutakin muuttujaa, jotka valintaan vaikuttavat, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti STT:n haastattelussa.
Ervastin mukaan kodin ja työpaikan välisen matkan pituus on keskeinen tekijä, kun kulkutapaa valitaan, mutta matkan pituuteen ei pysty kovin helposti vaikuttamaan.
– Jos yhdensuuntainen työmatka on kymmenen tai jopa kymmeniä kilometrejä, käytännössä sitä ei pyöräillä tai ainakaan kävellä päivittäin. Se, käyttääkö omaa autoa vai julkisia välineitä työmatkaan, riippuu paljon siitä, kuinka käteviä julkiset yhteydet ovat, Ervasti kertoo.
Hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa parhaillaan selvitetään muun muassa syitä työmatkan kulkutapojen valinnan taustalla.
– Matkan pituuden lisäksi perhetilanne voi vaikuttaa valintaan. Jos on pieniä lapsia, joita on kuskattava päiväkotiin, työssä käyvä valitsee todennäköisemmin auton lyhyellekin matkalle, koska se on kätevää.
Kuten arvata saattaa, vuorotyöläiset valitsevat kulkupelikseen oman auton lähes pakon sanelemana – ainakin, jos matka on pitkä. Julkiset kulkuvälineet eivät aina ole sovitettavissa hankalaan työaikaan.
– Vuorotyö vetää autoilun suuntaan. Yöhön ei lähdetä polkupyörällä niin helposti kuin päivällä, Ervasti toteaa.
On luonnollista, että työmatkat ovat usein pitkiä syrjäseuduilla ja taajamien ulkopuolella. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan työmatkan pituus lisää selvästi todennäköisyyttä käyttää henkilöautoa. Kunta-alan henkilöstöön kohdistuvan tutkimuksen aineistosta saa Ervastin mukaan osviittaa työmatkojen pituuksista ammattiryhmittäin.
Ammattiryhmien välillä ei ole suuria eroja työmatkojen keskipituuksissa, jotka olivat 10–12 kilometriä suuntaansa. Poikkeuksen tästä tekevät pelastajat, joiden keskipituus oli lähes 20 kilometriä. Silti vain alle kolmannes heistä kulki työmatkansa henkilöautolla.
– Kunta-alalla on paljon työntekijöitä, joiden on pakko olla läsnä työpaikalla. Pelastajat erottuivat mielenkiintoisella tavalla ammattiryhmänä, sillä pitkästä työmatkastaan huolimatta he pyöräilevät todella paljon.
Verohallinnon tilastojen mukaan vuonna 2021 verottajalle ilmoitti kodin ja työpaikan välisiä matkakustannuksia niin julkisen liikenteen hintojen kuin oman auton käytön mukaan laskien yli 795 000 ihmistä. Verohallinto on kertonut aiemmin, että matkakulut ovat sekä hakijoiden lukumäärän että haetun euromäärän perusteella suosituin verovähennys.
Melkein puolet kaikista matkakustannuksia ilmoittaneista eli 374 000 on toisen asteen tutkinnon suorittaneita.
Maksimivähennyksen, joka tuolloin oli 7 000 euroa, teki yli 28 000 ihmistä. Heidän joukostaan löytyvät ihmiset, joihin tulevan vuoden alun muutokset osuvat kipeimmin, sillä valtaosa heihin kuuluvista laskee todennäköisesti matkakulunsa oman auton käytön mukaan. Tästäkin ryhmästä selvästi suurin osa eli liki 13 000 oli toisen asteen tutkinnon suorittaneita.
Maksimivähennyksen tehneitä oli suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä (12 per tuhat asukasta) ja Päijät-Hämeessä (9,6). Heitä oli runsaasti myös pitkien etäisyyksien Lapissa (7,8) ja Kainuussa (7,2). Vähiten heitä oli Pohjanmaalla (3,2) ja Uudellamaalla (3,2).
Muitakin autoilijoita koskevia muutoksia on tulossa.
Hallitus aikoo alentaa ajoneuvoveron perusveroa joiltakin keski- ja suuripäästöisiltä eli käytännössä vanhemmilta autoilta. Ajoneuvovero kevenisi keskimäärin noin 28 euroa ja suurimmillaan 52 euroa vuodessa. Veroa kannettaisiin näin tammikuusta 2025 alkaen, mutta koska ajoneuvoveroa kannetaan etukäteen, uusien veroperusteiden mukaisia verolippuja lähetettäisiin jo vuoden 2024 aikana. Tämä veronalennus maksaa valtiolle noin 50 miljoonaa euroa.
Hallitus myös pitää uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen nykytasolla vielä ensi vuoden ajan. Jos aiempi laki olisi pysynyt voimassa, bensiinin litrahinta olisi kasvanut ensi vuonna työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 15 senttiä litralta.