Hallituksen päätökset lisäävät Suomen velanottoa, sanoo talousasiantuntija – "Etumerkki on negatiivinen"

Hallituksen keskiviikkoiset päätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

– Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

– Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

Hallitus päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

– Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset ovat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittävät.

– Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, Kosonen kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

– No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

– Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.