Hallitus haluaa tarkentaa yrittäjien eläkejärjestelmää – etujärjestö pelkää muutoksen johtavan yritysten kuolemiin

Yrittäjien etujärjestö vaatii muutosta lakiesitykseen, jolla hallitus pyrkii kohentamaan yrittäjien eläkejärjestelmän toimivuutta.

Suomen Yrittäjät ry pelkää, että muutos voisi johtaa jopa yritysten päätöksiin lopettaa toimintansa. Lain valmistellut ministeriö katsoo, ettei esitys ole yhtä ehdoton kuin etujärjestö pelkää.

Hallitus antoi kesäkuussa eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Lakiesityksen taustalla on Finanssivalvonnan viime vuonna esittämät puutteet työtulojen vahvistamisessa, kertoo Jaana Rissanen lain valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Työtulo määrittää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) maksun suuruuden. Sen tulee vastata arvoa, jonka yrittäjän pitäisi maksaa samasta työstä saman ammattitaidon omaavalle työntekijälle.

Finanssivalvonnan mukaan eläkeyhtiöt eivät täyttäneet sääntelyn vaatimuksia, jos ne lähes poikkeuksetta vahvistivat yrittäjän itse esittämän arvion työtulon määräksi. Hallitus on halunnut puuttua työtulojen ilmoittamiseen alakanttiin eli yrittäjien alivakuuttamiseen.

–  Työtuloja vaikutetaan vahvistetun, vaikka yrittäjän arvion mukaisella työtulon määrällä yrittäjä ei uskottavasti voisi palkata vastaavan ammattitaidon omaavaa henkilöä kyseiseen työhön, Finanssivalvonta katsoi.

Pontimena on ollut myös hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Marinin hallitus selvittää vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. Pelkkä selvitys ei aina johda lakiesitykseen, mutta nyt asia on päätynyt eduskunnan pöydälle ja odottaa kansanedustajien paluuta kesätauoltaan.

–  Ehkä keskeinen asia uudistuksessa on huomata, ettei tämä ole mikään iso reformi. Nykyistä lainsäädäntöä tarkennetaan, Rissanen sanoo.

Lakiesitys ei ole muuttamassa yrittäjän työtulon määritelmää. Sitä kuitenkin ollaan täsmentämässä, miten yrittäjän työpanosta vastaava palkka määriteltäisiin. Työtulon määrittämisen lähtökohdaksi esitetään toimialan mediaanipalkkaa.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mukaan muutos vaikuttaisi eniten kokoaikaisiin yrittäjiin, joiden YEL-työtulo on matalalla tasolla. Mahdollinen nosto voisi olla niin reipas, että osa yrittäjistä voisi päättää laittaa lapun luukulle. Tarkkaa tietoa järjestöllä ei tästä yrittäjämäärästä ole.

–  Osa yrittäjistä on valinnut matalan tason joko siitä syystä, että rahat eivät riitä maksamaan korkeampaa tasoa, tai koska heillä on epäluuloa eläkejärjestelmää kohtaan, Hellstén sanoo.

Muutos tarkoittaisi monelle vakuutusmaksujen nousua. Tämä on huolettanut järjestön edustamia yrittäjiä, vaikka työtulo on täysin verovähennyskelpoinen.

Järjestö on toivonut lakiin ja sen perusteluihin täsmennyksiä, jotka korostaisivat muun muassa yrittäjien itsensä asemaa luotettavan tiedon lähteenä.

STM:n Rissanen korostaa, että lakiesityksen muotoilu ei ole ehdoton. Yrittäjä voisi edelleen tuoda eläkelaitokselle näyttöä siitä, jos hänen oma tilanteensa ei vastaisi alan mediaania. Tämä voitaisiin päätöksenteossa ottaa huomioon. Esimerkiksi osa-aikaiset yrittäjät tai vastavalmistuneet voisivat hyödyntää tätä poikkeusta.

–  Eläkeyhtiöt ovat toivoneet, että lainsäädäntö olisi mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Tässä mielessä mediaanipalkka on selkeä lähtökohta, mutta toimeenpanijoilla jää aina harkintavaltaa ja mahdollisuus arvioida muuta näyttöä.

Lakiesitys on aiheuttanut paljon hämmennystä yrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjät on joutunut oikomaan esitystä ja nykytilaa koskevia vääriä käsityksiä.

–  Yrittäjät kuvittelevat, että nykylainsäädännössä yrittäjät saavat itse määrätä työtulotason, mikä ei pidä paikkaansa, Hellstén sanoo.

Esitettyyn muutokseen liittyvistä väärinkäsityksistä kenties merkittävimpiä ovat Hellsténin mukaan olleet ajatukset siitä, että mediaanipalkkaa sovellettaisiin sellaisenaan myös osa-aikaisiin yrittäjiin tai että mediaanipalkka valittaisiin ammattinimikkeen perusteella.

Jälkimmäisessä tapauksessa esimerkiksi pörssijätin johtaja pääkaupunkiseudulla ja pienyrityksen toimitusjohtaja halvemman elintason maakunnassa voisivat olla samassa vertailussa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan mediaanipalkka pohjautuu toimialan sisäiseen vertailuun. Hellstén ei myöskään usko uudistuksella olevan suurta vaikutusta osa-aikaisiin yrittäjiin.

Hellstén myöntää, että väärinkäsitykset vaikeuttavat etujärjestön viestintää.

–  Toivomme, että kritiikki pohjautuisi oikeaan ymmärrykseen ja tietoon nykyisestä lainsäädännöstä sekä nykyiseen esitykseen.

Toteutuessaan lakimuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alussa. Eläkelaitosten tulisi esityksen mukaan tarkistaa yrittäjien ilmoittamat työtulot seuraavan kolmen vuoden aikana. Vastaisuudessa ne myös tarkistettaisiin uudestaan kolmen vuoden välein.

–  Nyt työtuloa ei välttämättä ole tarkastettu, kun se on kerran vahvistettu tietylle rajalle, vaikka yritystoiminta olisi kehittynyt. Tämä on mielestäni tärkeä asia tässä uudistuksessa, Rissanen sanoo.

Lakiesityksen yksityiskohtien ohella Suomen yrittäjät on kritisoinut lain valmistelutapaa. Yrittäjien eläkejärjestelmää puitiin virallisessa työryhmässä jo viime vaalikaudella, mutta se päättyi erimieliseen loppuraporttiin.

Tällä vaalikaudella esitys on tehty virkatyönä STM:ssä. Valmistelun osana on kuultu muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjä, Eläketurvakeskusta ja Suomen Yrittäjiä. Yrittäjäjärjestö kritisoi sitä, ettei tällä kertaa käytössä ollut virallista työryhmää tai lausuntokierrosta. Sen mukaan ministeriö pyysi lausunnon vain epäkohdasta huomauttaneelta Finanssivalvonnalta.

Hellstén myös katsoo, että muutoksen aikataulu on tiukka. Lisäksi hän huomauttaa, että eläkeyhtiöt ovat olleet omatoimisia.

–  Eläkeyhtiöt ovat alkaneet tarkistaa työtuloja omatoimisesti valvonnan huomion myötä riippumatta siitä, tuleeko lakimuutos vai ei, hän sanoo.

Rissanen vastaa, että Suomen Yrittäjät on ollut mukana valmistelussa aktiivisesti ja että sitä on kuultu valmisteluaikana paljon. Hän toteaa, että esitys perustuu konsensukseen.