Hallituksen malli työnhaun aktivoimiseksi loppusuoralla – yksityiskohtia on vielä käsittelemättä poliittisesti
Hallituksen kaavailema työttömien työnhaun aktivoiminen on etenemässä lausunnoille loppukevään aikana, kun muun muassa esityksen käännös valmistuu.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on saanut loppusuoralle esitysluonnoksensa pohjoismaisesta työvoimapalveluiden mallista, jota on luonnehdittu myös niin sanotun aktiivimalli kakkosen parannelluksi versioksi.
Tavoitteena on, että esitys tulisi eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja laki voimaan ensi vuoden alkupuolella.
Hallituksen linjauksen mukaan pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin työllisyysvaikutus olisi vähintään 9 500 työllistä.
Viimeisintä luonnosta ei ole vielä poliittisesti käsitelty. Hallitus linjasi mallin pitkälle jo syksyn budjettiriihessä, joten nyt kysymys on lähinnä yksityiskohdista. Työnhakijoiden kannalta yksi kiinnostava kysymys on, pysyykö nykyisenkaltainen velvoittava työtarjous uudessakin mallissa mukana vai luovutaanko siitä.
Nykyisin TE-toimistot voivat velvoittaa työttömät hakemaan heille osoitettuja avoimia työpaikkoja.
Budjettiriihen kirjauksen mukaan työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin, että TE-toimistojen palautteen perusteella monet työnantajat eivät ole pitäneet mielekkäänä ottaa työhaastatteluun ihmisiä, jotka hakevat työtä TE-toimiston velvoittamana.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on edellyttänyt, että työtarjouksen velvoittavuus säilyy edelleen.
– Ylipäätään se, miten TE-toimisto tarjoaa avoimia työpaikkoja hakijoille ja mikä on niiden velvoittavuus on tässä se toinen kokonaisuus, mistä olemme eri mieltä, sanoo johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta.
Suuri ongelma mallissa on EK:n mielestä karenssijärjestelmän ”löperöittäminen”. Rantahalvarin mielestä malli on kuitenkin kokonaisuudessaan siinä mielessä hyvä, että se on työllisyyttä edistävä ja ihmisiä palveleva.
Asia on nyt hallituksen käsissä ja nähtäväksi jää, mihin lopputulemaan se päätyy.
Keskeisin työllistävä vaikutus uudessa mallissa on laskettu sille, että työnhakua tuettaisiin nykyistä vahvemmin työvoimapalveluilla.
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana henkilökohtainen haastattelu olisi joka toinen viikko. Tämän jälkeen kuukauden kestävä intensiivinen palvelujakso seuraisi aina kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.
Hallitus on satsaamassa 70 miljoonaa euroa vuodessa siihen, että palveluihin saataisiin yli tuhat virkailijaa lisää.
Työnhakua myös seurattaisiin enemmän kuin nykyään. Työnhausta tulisi raportoida sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.
Ehdotuksen mukaan työttömän velvoitteeksi tulisi hakea lähtökohtaisesti itse valitsemiaan työpaikkoja keskimäärin kerran viikossa tai 0–4 kertaa kuukaudessa niin, että alueen työmarkkinatilanne tai hakijan työkyky huomioidaan.
Velvoitteen laiminlyönneistä tulisi ensimmäisellä kerralla huomautus ja myöhemmin porrastetusti karenssia siten, että huomautuksen jälkeen työttömyysetuuden menetys olisi viisi päivää ja sitä seuraavasta kymmenen päivää.
Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen seuraisi nykyisenkin lain mukainen työssäolovelvoite, mikä tarkoittaa, että työttömälle ei makseta työttömyysturvaa ennen kuin hän on ollut 12 viikkoa palveluissa tai töissä.
Nykyään seuraa 60 päivän karenssi, jos työtön saa esimerkiksi velvoittavan työtarjouksen TE-toimistolta ja jättää hakematta sitä. Kahdesta rikkeestä seuraa työssäolovelvoite.
Hallituksen saaman arvion mukaan yhden hakemuksen viikossa tekisi noin 60 prosenttia työttömistä työnhakijoista. Velvoite koskisi arvion mukaan 90 prosenttia työnhakijoista, joskin vaihtelevasti.
Siinä missä työnantajien EK haluaa säilyttää velvoittavat työtarjoukset, palkansaajapuolella niistä on oltu valmiita luopumaan.
– Paljon motivoivampi malli olisi, että työnhakijoille vinkataan työpaikkoja ja hakija itse valitsee, mihin haluaa hakea, sanoo työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu SAK:sta.
Palkansaajapuolen mielestä ehdotuksen hyviä puolia ovat erityisesti panostukset palveluihin ja karenssien reipas keventyminen. Huolta on kuitenkin siitä, että lakiin kirjataan kategoriset velvoitteet kaikille työttömille.
Hallitus on linjannut, että velvoitteen reunaehdot on säädeltävä riittävän tarkkarajaisesti. Palkansaajissa katsotaan, että kun lakiin pyritään kirjoittamaan tarkat reunaehdot, jää osa tilanteista pakostakin ulkopuolelle tai harmaalle alueelle.
Työmarkkinaosapuolet odottavatkin nyt, että esitysluonnos lähtee lausunnoille ja ne voivat kommentoida sitä.
Ensi viikon puoliväliriihessä hallituksen tavoitteena on tehdä lisää toimia, jotka nostavat päätösperäisten työpaikkojen määrää kohti 80 000:n tavoitetta. Aiemmin hallitus on linjannut toimista, joilla työllisyyttä lisätään 31 000–36 000:lla. Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli kuuluu näihin.
Hallituksessa on tiettävästi sovittu, että puoliväliriihessä voidaan hyödyntää muidenkin ministeriöiden kuin valtiovarainministeriön arvioita toimien työllisyysvaikutuksista.
Edessä on joka tapauksessa visaisten ratkaisujen etsimistä niin ansiosidonnaisen työttömyysturvan rukkaamisesta kuin paikallisen sopimisen edistämisestä. Molempia pitkään puineet kolmikantaiset työryhmät karahtivat kiville ennen puoliväliriihtä ja myös hallituspuolueiden näkemykset ovat olleet vielä kaukana toisistaan.