Häkkänen: Ministeriöt selvittävät, voisiko kiinteistökauppoihin puuttua takautuvasti
Ministeriöt selvittävät, voidaanko Suomessa puuttua jälkikäteen EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistökauppoihin. Asiasta STT:lle kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa.
Häkkäsen mukaan jälkikäteinen puuttuminen koskisi kaikentyyppisiä kiinteistöjä ja jopa 20:n viime vuoden aikana tehtyjä kauppoja.
Selvitys on osa yrityskauppalainsäädännön uudistamistyötä, jota tehdään eri ministeriöissä. Häkkäsen mukaan kevään aikana linjataan, miten kovilla keinoilla jo tehtyihin kauppoihin voitaisiin jälkikäteisesti puuttua.
Uudistuksessa on puolustusministerin mukaan tarkoitus ottaa vahvemmin huomioon kansallinen turvallisuus, jotta esimerkiksi yrityskauppojen mukana tulevia kiinteistöjä voidaan kontrolloida tehokkaammin. Asiasta linjattiin jo hallitusohjelmassa.
Häkkänen pitää tärkeänä selvittää, miten tiettyihin kiinteistöomistuksiin voidaan Suomessa puuttua. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöt, joiden omistajat eivät asu Suomessa vaan esimerkiksi Venäjällä.
Hänen mukaansa tämän kiinteistömassan kasvua pitäisi pystyä rajoittamaan ja kontrolloimaan ennakkoon mahdollisimman paljon.
Nykysääntelyssä viranomaisilla on keinot puuttua uusiin huolta aiheuttaviin kauppoihin. Haasteena ovat jo parin viime vuosikymmenen aikana tehdyt kaupat.
– Suomella on ollut kiinteistökontrollissa aivan liian sinisilmäinen ote viimeisen 20 vuoden aikana, Häkkänen sanoo.
– Ongelma on se, että kiinteistömassa on paisunut niin suureksi, että jos turvallisuustilanne alkaisi heikentyä, olisi hyvin haasteellista kontrolloida tällaista valtavaa massaa lyhyessä ajassa.
Yrityskauppasääntelyn tarkentamista ja kiristämistä on Häkkäsen mukaan arvioitu muun muassa Teboilin ja Zsarin tapausten yhteydessä.
Teboilin osalta keskustelua on viime kuukausina käyty pääasiassa siitä, kenelle huoltoasemaketjun emoyhtiö, venäläinen öljyjätti Lukoil myy kansainväliset liiketoimintonsa. Venäläistaustainen Gunvor teki niistä ostotarjouksen, mutta perui sen myöhemmin Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi.
Tammikuun lopulla Lukoil sopi kaupoista yhdysvaltalaisen sijoitusyhtiö Carlylen kanssa.
Suomessa huomiota taas ovat herättäneet Teboil-asemien tonttikaupat Venäjään kytkeytyvälle yritykselle.
Paikallislehti Joutsan seutu kertoi marraskuussa Tradico Finland -nimisen yrityksen ostaneen Teboil-tontteja muun muassa Keski-Suomen Joutsasta, Etelä-Pohjanmaan Teuvalta sekä Pirkanmaan Lempäälästä. Lehden mukaan tontit on vuokrattu Teboilille.
Kaakkois-Suomessa Virolahdella sijaitsevasta kauppakeskus Zsarista taas on Helsingin Sanomien mukaan tehnyt ostotarjouksen venäläisliikemies Viktor Ignatjev. Hän on perustanut Suomeen Datatriumnord-yrityksen yhdessä suomalaismiehen kanssa. Yhtiö on kokonaan Ignatjevin omistaman virolaisyrityksen omistuksessa.
Uudistuksia pohditaan Häkkäsen mukaan juuri yrityskauppoihin, joihin liittyy ”kiinteistön mukana tulon problematiikka”. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että yrityskauppasääntelyssä huomioidaan turvallisuusnäkökohdat ilman, että heikennetään liikaa kansainvälistä investointiympäristöä.
Sisäministeriön alaisuudessa lainsäädäntöön pohditaan uudistuksia kaksoiskansalaisuuden saamiseen. Häkkänen sanoo toivovansa, että jatkossa kaksoiskansalaisuuksia EU- ja ETA-alueen ulkopuolisiin maihin pystyttäisiin rajoittamaan.
– Sitä kautta tämä kiinteistökontrolli jossain määrin vuotaa, hän sanoo.
Esimerkiksi Teboil-tonttikauppoja on Joutsan seudun mukaan ollut tekemässä mies, joka on sekä Venäjän että Suomen kansalainen. Mies on lehden mukaan toiminut venäläisen Rosatom-ydinvoimajätin suomalaisen tytäryhtiön RAOS Projectin rahoitusjohtajana.
Nykyisiin kaksoiskansalaisuuksiin puuttuminen on Häkkäsen mukaan mahdotonta. Hän kuitenkin näkee tärkeänä, ettei kaksoiskansalaisuuksia jatkossa enää myönnettäisi niin ”hövelisti ja helposti”.
Ministeriöissä selvitetään myös, miten asunto-osakkeiden ostoon voitaisiin puuttua. Häkkänen sanoo, ettei asunto-osakekauppa muodosta samanlaista vaaratekijää kuten vaikkapa isojen kiinteistöjen tai varastohallien kaupat.
– Silti me arvoimme nyt, miten sitäkin pystyisi paremmin kontrolloimaan ilman, että koko asuntokauppa Suomessa hidastuu tai vaikeutuu.
Venäjän kansalaiset ja venäläiset oikeushenkilöt eivät voi ostaa kiinteistöjä Suomesta. Viime vuonna voimaantullut laki rajoittaa kuitenkin vain kiinteistöjen, ei esimerkiksi asunto-osakkeiden ostamista.