Häirintäkohusta on otettu opiksi, vakuuttaa Olympiakomitean Taina Susiluoto – "Kaikille on tullut päivänselväksi, että oman toiminnan pitää kestää päivänvaloa"
– Mietinkin, missä täällä on Berliini, sanoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto tullessaan toimittajaa ja kuvaajaa vastaan urheilujärjestöjen toimitalon neljännessä kerroksessa Helsingissä.
Kesäkuun alussa urheilun keskusjärjestön johdossa aloittanut Susiluoto etsii vielä paikkaansa ja olympiakaupunkien mukaan nimettyjä neuvotteluhuoneita Pitäjänmäen toimitiloissa, mutta ajatukset Olympiakomitean roolista ovat kirkastuneet.
Liikunnallinen elämäntapa, huippu-urheilu ja seuratoiminta ovat Olympiakomitean kivijalkoja, mutta jatkossa yhä tärkeämmäksi nousee edunvalvonta, kun liikunnan rahoitus tulee veikkausvoittovarojen sijaan valtion budjetista.
– Tilanne on urheilujärjestöjen lisäksi uusi puolueille. Nekään eivät ole tottuneet käymään liikuntapoliittista keskustelua, kun sitä mietitään vaikkapa puolustusbudjetin kanssa samassa yhteydessä, Susiluoto sanoi STT:n haastattelussa.
Työsarkaa on myös koronaviruspandemian aikana harrastamisen lopettaneiden lasten ja nuorten tavoittamisessa uudelleen. Kun ikäluokat muutenkin pienenevät, harrastajia ei ole varaa menettää.
– Olen tosi huolissani siitä, mitä seuratoiminnassa ja huippu-urheilussa tapahtuu lähivuosina. Nyt seuroilla on viimeinen hetki ojentaa kättä nuorille, jotka ovat lopettaneet. Ei ole väliä, valitsevatko he jonkin muun lajin, mutta nuorten elämää ei saa hukata siksi, että aikuiset eivät ole osanneet hoitaa pandemiaa, Susiluoto sanoi.
Hänen lapsensa kilpailevat taekwondossa kansainvälisellä tasolla, joten Susiluoto on nähnyt läheltä, miten nuortenkin harrastus- ja kilpailutoiminta on vähentynyt pandemian aikana.
– Kyllä seuroissa vielä tiedetään nimeltä ne, jotka ovat lopettaneet. Pitäisi vain ottaa yhteyttä nuoriin ja houkutella takaisin, Susiluoto sanoi ja tykästyi ”etsivän nuorisotyön” vertaukseen.
Susiluoto mieltää Olympiakomitean toimintaa ja vastuita maailmanpyörä-ajatuksella, jossa oma ja perheen harrastus voi johtaa seuratoimintaan, josta taas kasvaa huippu-urheilijoita. Toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön, mutta muitakin malleja pitää kehittää.
– Meidän pitää saada aikaiseksi sellainen muutos, että kaikilla kouluilla olisi koulupäivän jälkeen laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja välipalat. Nykyisin lapset ovat usein iltapäivät yksin kotona puhelimensa kanssa, ja seurojen harjoitukset ovat myöhään, vanhempien työpäivän jälkeen, Susiluoto kuvasi.
Harrastamisen malli on Susiluodon mukaan nousemassa liikunnan vaaliteemaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Uudistus maksaisi toimitusjohtajan arvion mukaan 30 miljoonaa, mutta toisi moninkertaiset säästöt liikunnallisen elämäntavan ansiosta vähentyneenä sairastuvuutena.
– Jos onnistuisimme tekemään tällaisen systeeminmuutoksen, kulut olisivat pieni osa sote-menoista, Susiluoto sanoi.
Susiluoto tuli Olympiakomiteaan kevään häirintäkohujen jälkeen. Toimitusjohtaja arvioi, että kohujen ryöpsäyttämällä laajalla keskustelulla oli tervehdyttävä voima.
– Jokainen ymmärtää nyt, että nämä asiat pitää ottaa tosissaan, ja niistä pitää kantaa vastuu. Kriisin aiheuttama oppitunti oli julkinen ja näkyvä, ja kaikille on tullut päivänselväksi, että oman toiminnan pitää kestää päivänvaloa, Susiluoto sanoi.
Kohun seurauksena Olympiakomitea on muun muassa päivittänyt kisaohjeitaan nostamalla vastuullisuusasiat niiden kärkeen. Uudet ohjeet olivat ensi kertaa käytössä heinäkuussa nuorten olympiafestivaaleilla Slovakiassa.
– Meidän pitää kyetä olemaan esimerkki, sillä olemme liikunnan kasvot. Meidän pitää pystyä uudistamaan toimintatapoja, ja tässä ajassa on tärkeää, että elää omien arvojensa mukaan, Susiluoto sanoi.
Käsittelyssä olleista häirintätapauksista kesken on enää Tokion vuoden 2021 olympialaisiin liittyvä epäilty seksuaalinen häirintä yleisurheilun valmisteluleirillä. Siihenkin liittyvät selvitykset on tehty.
– Olen kutsunut osapuolet sovitteluun, Susiluoto kertoi.
Hänen mukaansa uusia tapauksia ei ole tiedossa. Vuoden alusta lähtien urheiluun liittyvät häirintäilmoitukset on ohjattu Suomen urheilun eettiselle keskukselle Suekille.
Susiluoto uskoo, että suomalaiset odottavat Olympiakomitealta avoimuutta. Nopea askel sitä kohti oli laittaa hallituksen pöytäkirjat avoimiksi, kuten esimerkiksi yleisurheilun lajiliitossa Urheiluliitossa on käytäntönä.
Myös ex-hiihtäjä Matti Heikkisen valinta huippu-urheiluyksikön johtajaksi sujui Susiluodon mukaan tiukasti pelisääntöjen mukaan. Haussa otettiin huomioon vain ne, jotka olivat paikkaa hakeneet.
– Matilla on kunnianhimoa, mutta myös nöyryyttä tehtävää kohtaan, Susiluoto kuvasi syyskuun alussa aloittavaa alaistaan.
Edunvalvonnassa avoimuutta edistää, että jäsenistön edustajat voivat osallistua vapaasti Olympiakomitean edunvalvontakokouksiin Teams-yhteyksillä. Pandemia-ajan loikka etäyhteyksiin helpottaa palavereja, ja matkustamisen vähentäminenkin on osa vastuullisuutta.
Susiluoto siirtyi Olympiakomiteaan Elinkeinoelämän keskusliitosta, jossa hän toimi henkilöstöstä vastaavana HR-johtajana. Uuteen rooliin perehtyminen on tarkoittanut kymmeniä tapaamisia, sillä Susiluoto tapaa kaikki OK:n 60 työntekijää ja hallituksen jäsenet kahden kesken. Heidän lisäkseen tapaamiset järjestyvät 90:n jäsenjärjestön edustajien, ministeriön edustajien ja yrityskumppanien kanssa.
– Pyydän armeliaisuutta, sillä ihan kaikki nimet ja roolit eivät välttämättä jää kerralla mieleen, Susiluoto naurahti.
Hän on kuitenkin jo huomannut, että joukossa on valtava intohimo tehdä työtä liikunnan eteen. Se on voimavara.
Susiluoto toivoo, että järjestötyössä pystytään elämään ajassa myös niin, että päätöksiä tekevät jatkossa useammasta taustasta tulevat ihmiset. Kyse ei ole vain sukupuolesta, vaan yhteiskunnassa pitäisi pystyä ottamaan huomioon vaikkapa kulttuuritausta.
– Yritysmaailmassa ja valtion hallinnossa on jo menossa muutos monimuotoisuuden korostamiseksi, ja se tulee myös järjestöihin. Kun päätöksiä tekevät eri taustoista olevat ihmiset, asioita ajatellaan useammasta näkökulmasta ja kartoitetaan riskit useammasta kulmasta, parempaan päätöksentekoon luottava Susiluoto sanoi.
Hän uskoo, että muutos tarvitsee sysäykseksi sukupuolikiintiöitä ja avoimuutta erilaisuudelle.
– Aiemmin työurallani vastustin sukupuolikiintiöitä, koska koin ne osaamistani väheksyviksi. Olen kuitenkin muuttanut näkemystäni, sillä kiintiöillä voidaan vauhdittaa kehitystä. Niiden ei toki tarvitse olla ikuisia, Susiluoto sanoi.
Olympiakomitean hallituksessa sukupuolikiintiö on 30 prosenttia. Ajatus on nostaa se 40 prosenttiin, ja siihen tarvitaan jäsenistön hyväksymä sääntömuutos.
Myös kansainvälisessä toiminnassa Suomi haluaa edistää vastuullisuutta ja hallinnon laillisuutta yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.