Haavisto Ylellä: Turkin toukokuun vaalien jälkeen on hyvä ajankohta Suomen ja Ruotsin päästä Natoon

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että Turkin toukokuisten vaalien jälkeen on se ajankohta, jolloin sekä Suomi että Ruotsi vihdoin voivat päästä sotilasliitto Naton jäseniksi. Turkki on tähän mennessä kieltäytynyt ratifioimasta kummankaan jäsenyyttä.

–  Kummankaan maan Nato-tie ei ole pysyvästi katkennut, sanoi Haavisto lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Haastattelun pääteemoja olivat Nato-kysymykset sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset.

Haavisto kertasi, että Turkissa pidetään toukokuussa hieman aikaistetut vaalit. Heinäkuun puolivälissä taas on Naton huippukokous, tällä kertaa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

–  Siinä on semmoinen aikaikkuna, jossa sitten vaalien jälkeen tässä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä voisi tapahtua, hän sanoi.

Haavistolle esitettiin Ykkösaamussa yleisöltä tullut kysymys, onko pois suljettua, että Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.

–  Tällä hetkellä ei tällaista ole näköpiirissä, Haavisto sanoi.

Aiemmin tammikuussa Haaviston tulkittiin Ylen haastattelussa raottaneen ovea ajatukselle, että Suomi voisi edetä jäsenyyteen myös ilman Ruotsia. Haavisto täsmensi myöhemmin lausuntojaan ja vakuutti, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti.

Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-prosessi on ollut koventuvassa vastatuulessa. Turkissa on loukkaannuttu Ruotsissa järjestetyistä mielenosoituksista, erityisesti Koraanin polttamisesta Tukholmassa.

Haavisto kertoi puhuneensa asiasta Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa. Cavusoglu on Haaviston mukaan ollut Koraanin polttamisesta järkyttynyt.

–  Järkytys oli varmasti aivan aitoa, Haavisto luonnehti.