Haavisto: Suomella on valmius järjestää ETYKin juhlakokous – "Toistaiseksi emme tiedä muita kuin Suomen, joka on siitä kiinnostunut"
Kokoomuksen konkariedustaja Ilkka Kanerva peräänkuulutti hallituksen kantaa ETYKin 50-vuotisjuhlien järjestämiseen Suomessa.
Eduskunnan budjettikeskustelussa päästiin keskiviikkona puhumaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Olen vähän jäänyt odottelemaan hallituksen linjausta siitä, millä tavoin hallitus aikoo nyt todellisuudessa suhtautua siihen, että Suomi isännöisi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) 50-vuotisjuhlia, Kanerva sanoi.
– Ei niinkään juhlia, vaan prosessia, joka sitä edeltää ja joka siihen (juhlaan) huipentuisi.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sanoi niin ikään pitävänsä konferenssin järjestämistä hyvänä esimerkkinä konkreettisista toimista suurvaltapolitiikassa.
Suurvaltasuhteita liennytettiin Helsingissä pidetyssä ETYK-kokouksessa vuonna 1975.
Presidentti Sauli Niinistö on toivonut Helsingin hengen paluuta ja tarjonnut Suomea juhlakokouksen paikaksi vuonna 2025.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJissä käydään vasta konsultaatiota vuoden 2025 puheenjohtajuudesta. Ensin pitäisi päättää aikaisemmista puheenjohtajuuksista, ja keskustelua käydään vielä vuoden 2024 osalta.
– Aikaisin vaihe on Tukholmassa joulukuussa pidettävä kokous, jossa voitaisiin vuoden 2025 puheenjohtajuus vahvistaa, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan Suomella on valmius puheenjohtajuuteen juhlavuoden aikana.
– Toistaiseksi emme tiedä ainakaan muita kuin Suomen, joka on siitä kiinnostunut.
Haavisto kuitenkin totesi, että ”Helsingin henki -kokousta” tulisi miettiä erillään ETYJin kokouksesta.
– Tasavallan presidentti on nostanut ajatuksen, että voitaisiin Kiina-yhteistyötä miettiä, suurvaltayhteistyötä tämän osalta. Siitä on hyvä vähän omalla raiteillaan miettiä jopa ETYJiä laajempaa kokonaisuutta, ulkoministeri pohtii.
SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nosti esiin kysymyksen siitä, miten EU:ssa saataisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloitteita aikaan.
– EU:n kyky tehdä poliittisia aloitteita ja toimia on selvästikin rajoittunut, kun muutama jäsenmaa blokkaa esimerkiksi YK:ssa toiminnan. Sen vuoksi olisikin hyvä, jos EU pystyisi toimimaan, vaikka kaikki eivät ole mukana.
Haavisto sanoi yhtyvänsä ajatuksiin.
– EU on osittain halvaantunut juuri sen vuoksi, että joudutaan toimimaan konsensusperiaatteen pohjalta. On ollut kiusallisen paljon tilanteita, joissa EU-maat ovat erimielisiä YK-pöydässä.