Festivaaleilla ja keikoilla puututaan entistä tarkemmin häirintään ja syrjintään – Ruisrockissa voi istahtaa huolituolille kertomaan ajatuksistaan
Festivaaleilla ja keikoilla puututaan tänä kesänä entistä hanakammin häirintään ja syrjintään, arvioi musiikkitapahtumien verkoston ja etujärjestön LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Vuosi sitten tulleet musiikkialan häirintää koskevat #punkstoo ja #metaltoo -ilmiöt olivat heräte elävän musiikin toimijoille, kun koronan vuoksi esimerkiksi yhdenvertaisuuskysymysten kehittäminen jäi taka-alalle, Lahtinen kertoo.
Viime kesän tapahtumissa häirintään, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen liittyvät asiat olivatkin näkyvästi esillä erityisesti tapahtumien viestinnässä. Sama kaava on jatkunut tämänkin kesän tapahtumissa.
– Luulen, että tänä vuonna festareilla ja keikoilla on enemmän häirintäyhdyshenkilöitä, jotka antavat ohjeistusta, jos ikäviin tilanteisiin joutuu, Lahtinen sanoo.
LiveFinissä on Lahtisen mukaan suunnitteilla hankkeita, joiden tarkoituksena on viedä tietoa turvallisesta tapahtumajärjestämisestä esimerkiksi festivaalien järjestäjille. Tässä tapauksessa turvallisuudella tarkoitetaan sosiaalista turvallisuutta eli häirintä- ja syrjintävapautta.
Lisäksi LiveFin on monen muun musiikkijärjestäjän kanssa osana Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -hankkeessa, joka on epäasiallista käytöstä alalta kitkevä ohjeistus.
Ohjeistus määrittää esimerkiksi sen, mitä häirintä tarkoittaa ja miten voi toimia käytännössä, jos kohtaa häirintää tai syrjintää, tai jos siihen syyllistyy. Lisäksi ohjeistus ohjaa organisaatioita esimerkiksi nimeämään tapahtumiin häirintäyhdyshenkilön, kouluttamaan henkilökuntaa aiheen ympäriltä sekä viestimään häirintään liittyvistä kysymyksistä.
Heinäkuussa Turussa järjestettävässä Ruisrockissa on pyritty laatimaan mahdollisimman suoraviivaiset häirintätilanteiden toimintaohjeet niin festivaalivieraille kuin henkilökunnallekin, kertoo Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä.
Kaikenlaisen häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseksi on esimerkiksi laadittu kymmenen kohdan festarietiketti, joka kehottaa muun muassa pitämään huolta itsestään ja muista, muistamaan molemminpuolisen suostumuksen kaikessa kanssakäymisessä sekä antamaan juhlimisrauhan.
– Ensin pyrimme vaikuttamaan festivaaliyleisöön, jotta häirintää olisi mahdollisimman vähän. Jos sitä on, on myös apua tarjolla, Niemelä kertoo.
Ruisrockin henkilökunnalla kaikki lähtee Niemelän mukaan siitä, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja kaikki tilanteet otetaan vakavasti. Henkilökunnalla on tiedossa, mihin apua kaipaavat pitää ohjata eteenpäin.
Alueella on häirintäyhdyshenkilö, joka on alan ammattilainen. Vakavimpien tilanteiden varalta alueella on viranomaisia.
Festivaalialueella on myös mielenterveysyhdistys Mieli ry:n niin sanottu huolituoli, johon asiakkaat voivat mennä juttelemaan mielenterveystyön ammattilaisten kanssa suljetun oven taakse. Yli tuhatpäisen henkilökunnan käytettävissä on oma huolituoli. Aiemmin mielen asioista keskusteltiin lähinnä vain ensiavun henkilöstön kanssa.
– Kyseessä ei tarvitse olla häirintätapaus, vaan mikä tahansa mieltä painava asia, Niemelä sanoo.
Ruisrockiin kerääntyy keskimäärin 35 000 ihmistä päivässä. Niemelä kertoo, että useampi prosentti festivaaliyleisöstä on kävijätutkimuksen mukaan kokenut tai nähnyt jonkinlaista häirintää. Häirintätilanteita ja toimenpiteiden vaikutuksia niihin seurataan festivaalilla paljon.
– Nähdäkseni se on luonnollinen osa asiakaspalvelun paranemista ja tapahtuman järjestämistä, että näitä asioita kehitetään. Festivaaleilla kaikkien pitäisi pystyä olemaan omina itsenään niin yksin tai seurassakin, Niemelä sanoo.
Häirinnän määrää tapahtumissa on LiveFinin Lahtisen mukaan jonkin verran tutkittu eri lähtökohdista.
– Pitäisi määritellä, puhutaanko seksuaalisesta häirinnästä vai esimerkiksi syrjinnästä ikään, ihonväriin tai kieleen liittyen, vai onko kyseessä muu epäasiallinen käytös, Lahtinen sanoo.
Tutkimuksesta huolimatta Suomessa ei ole olemassa laajaa kattavaa tutkimusta, joka kertoisi aukottomasti numeroiden valossa, kuinka paljon häirintää ja syrjintää elävän musiikin tapahtumissa kohdataan.
LiveFin koordinoi festivaalibarometria, jonka tarkoituksena on pitkittäistutkimuksena tutkia esimerkiksi ihmisten musiikkimaun muutoksia sekä käyttäytymistä elävän musiikin tapahtumissa. Tänä vuonna mukaan on lisätty ensimmäistä kertaa häirintää ja syrjintää kartoittavia kysymyksiä.
– Olemme tämän kesän jälkeen kauhean paljon viisaampia siitä, miten paljon häirintää ja syrjintää elävän musiikin tapahtumissa ilmenee, Lahtinen sanoo.
Tutkimuksesta huolimatta Suomessa ei ole olemassa laajaa kattavaa tutkimusta, joka kertoisi aukottomasti numeroiden valossa, kuinka paljon häirintää ja syrjintää elävän musiikin tapahtumissa kohdataan.
Vuonna 2017 musiikkialalla allekirjoitettiin teesit tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Teesit allekirjoitti monta sataa musiikkialan toimijaa, joihin lukeutuu muun muassa yhtiöitä, festivaaleja ja alan edunvalvojia. Hankkeen koordinoi suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä edistävä Music Finland.
Teesit allekirjoittamalla organisaatio on sitoutunut tekemään töitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Lahtinen näkee, että tämän jälkeen häirintään ja syrjintään puuttuminen on ollut itsestään selvä osa tapahtumien järjestämistä.
– En väitä, että maailma olisi valmis tämän suhteen, mutta teesien allekirjoittaminen oli alkusysäys ja olemme parina viime vuosikymmenenä menneet paljon eteenpäin, Lahtinen sanoo.
Lahtinen vertaa nykytilannetta omaan nuoruuteensa, jolloin esimerkiksi nuorten naisten henkilökohtainen koskemattomuus ei välttämättä ollut tapahtumajärjestäjillekään itsestäänselvyys.
– Olen työskennellyt elävän musiikin alalla noin kaksikymmentä vuotta, ja sitäkin pidempään käynyt asiakkaana keikoilla. Esimerkiksi tasa-arvoasioihin puututaan nykyään selkeästi enemmän, Lahtinen sanoo.
Lisäksi hän nostaa esiin, että naisen asema elävän musiikin työmarkkinoilla ja seksuaalisen häirinnän pelisäännöt ovat muuttuneet parempaan.
Viime kesänä nautittiin pääasiassa kotimaisista artisteista pienemmillä lavoilla, mutta nyt esimerkiksi Helsingin Olympiastadionin ja uuden Tampereen areenan lavoille nousee niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin artisteja.
Sunrise Avenue esiintyy kahtena perättäisenä päivänä Olympiastadionilla heinäkuun alussa. Yhtyeen oli tarkoitus pitää jäähyväiskiertue vuonna 2020, mutta koronapandemia siirsi suunnitelmia kahdella vuodella.
Elokuussa Olympiastadionille rantautuu brittiläisen laulajan ja lauluntekijän Ed Sheeranin kiertue. Sheeran esiintyy kahtena perättäisenä päivänä, joista ensimmäinen eli lauantain konsertti on loppuunmyyty.
Pandemian lisäksi muutoksia tapahtumajärjestelyihin on tehnyt Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Tapahtumajärjestäjät halusivat siirtää tapahtumansa pois osittain venäläisomisteiselta Helsingin areenalta. Yksi näistä tapahtumista on rockyhtye Queenin konsertti. Kuukauden päästä englantilaisyhtye esiintyykin yhdysvaltalaislaulaja Adam Lambertin kanssa Tampereen areenalla.
