Ex-pääministeri Esko Aho pohtii kriisiaikojen vaikutuksia ja arviointivirheitä HS:n haastattelussa: "Veikkaan, että tästä tulee monen vuoden urakka"
Pääministerinä vuosina 1991–1995 toiminut Esko Aho (kesk.) peilaa omien kriisiaikojensa kokemuksia nykypäivään Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa.
Aho uskoo, että koronakriisin jälkeen edessä voi olla useita taloudellisesti vaikeita vuosia.
– Veikkaan, että tästä tulee monen vuoden urakka. Vaikka menisi ihan parhaan mahdollisenkin vaihtoehdon mukaan.
Ahon mukaan kriisien alkuvaiheessa päättäjien on aina vaikeaa nähdä kokonaiskuvaa ja siksi syntyy arviointivirheitä.
1990-luvulla ei osattu nähdä, miten vahva vaikutus idänkaupan romahtamisella olisi. Nyt hallitus ei puolestaan ole osannut ennakoida esimerkiksi suojavarusteiden suurta tarvetta.
Ahon mielestä vika ei ole yksittäisissä ministereissä, vaan järjestelmässä.
– Hyvätkään ihmiset eivät pysty tekemään oikeita päätöksiä, jos rakenne on väärä.
Suojavarustehankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat Ahon tulkinnan mukaan kouluesimerkkejä siitä, etteivät johtamisen rakenteet ole kunnossa.
– Se herättää tietenkin kysymyksen siitä, mikä on tilanne muiden asioiden suhteen.
Ahon mukaan valtioneuvoston kansliaan pitäisi keskittää vahva valtiosihteerien pooli, joka tukisi avainministerien ryhmää tärkeimpien strategisten asioiden valmistelussa.
– Tällöin talon arkkitehdeilla hallituksessa olisi kokonaiskuva tiukasti hallussa, ja työmiehet hallinnossa seuraisivat piirustuksia, hän luonnehtii.
Entinen pääministeri korostaa, että kriisiä seuraavan pakollisen velanoton ohella pitää kantaa huolta myös velanmaksukyvystä.
– Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi. Velka ei ole seteleitä, vaan se on tulevien sukupolvien maksettavaksi tulevaa velvoitetta.
Edessä olevissa leikkauksissa onkin Ahon mukaan pitkälti kyse siitä, että arvojärjestystä on pakko muuttaa.
– Ei ole mahdollista, että elämä jatkuisi niin kuin ennenkin tämän kaiken jälkeen.
Esko Ahon mielestä mukaan 1990-luvun lama-ajan leikkauksista on otettavissa myös oppia.
Säästöt eivät Ahon mukaan olleet optimaalisia ja varsinainen tuon ajan virhe oli se, että niin sanottu Sorsan sopimus kaatui syksyllä 1991 tiettyjen liittojen vastustukseen.
Sopimuksen ajatus muistutti Ahon mielestä hiukan Sipilän ajan kilpailukykysopimusta.
– On minusta mysteeri, miten vähälle huomiolle sen sopimuksen kaatuminen on jätetty. Sillä oli suuri vaikutus siihen kaikkeen mitä Suomessa sitten tapahtui, Aho sanoo.
Aho kertoo käyneensä koronakriisin aikana taustakeskusteluja nykyhallituksen kanssa, muttei pyri tyrkyttämään neuvojaan.
– Työ on hyvin yksinäistä. Silloin täytyy keskittyä oman mielenrauhan säilyttämiseen.